Tunnisteet

elintarvikkeet (48) elämä (34) Emmerdale (7) Euroviisut (3) haaste (10) joulu (7) juoma (15) keho (30) kesä (1) kirjat (22) koira (14) kuntoilu (57) Kuntoportti (20) käsityöt ja askartelu (7) Leffat (7) lenkkeily (11) lista (19) Minä (16) musiikki (5) onnellisuus (11) paasto (9) pelit (7) pyöräily (7) reissaaminen (15) ruoka (41) spinning (9) syksy (7) talvi (5) tankotanssi (18) unet (1) vaatteet (13) venyttely (10) yoga ja pilates (6) zumba (5)

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Menestystarinakisa!

Kuva: Marika Nurmela
Tekstissä Kuulumisia kerroin olleeni Kuntoportilla kuvauksissa, mutten vielä paljastanut sen enempää. Nyt on koittanut se päivä, kun mysteerit avataan ja salaisuudet tulevat julki.

Kyseessä oli siis kuvaukset menestystarinakisaa varten. Kuntoportin omilta sivuilta pääset lukemaan tarkemmin tarinani ja äänestämään.

Sivuilla teksti: "Äänestä suosikkiasi tästä!" on linkki, jota klikkaamalla pääset äänestämään minua eli Erjaa.

Äänestysaikaa on 31.7. saakka.Äänestysaikaa on lyhennetty ja se loppuu jo 25.7!


Vaatteet sain lainaan Gazoz Shopista Jyväskylästä

Hiukset ja meikki tehtiin Stailissa.

Kuvat otti Marika Nurmela

Kiitoksia Kuntoportille ja yllämainituille yhteistyökumppaneille. Oli ihanan piristävää osallistua tällaiseen ja päivä oli mukava.

Jos tässä ei ollut sinulle vielä tarpeeksi salaisuuksien paljastamista, niin heitetään mukaan vielä yksi houkutin.

Lupaan, että jos voitan tämän kisan, niin julkaisen täällä blogissani sensuroimattoman painotaulukkoni. Siis taulukon, jossa näkyy korkeimmat painoni ikinä ja siitä nykyiseen (tai sen hetkiseen) tilanteeseen. Kaikki tämä siis niin, että ne numerotkin näkyvät siinä ja ihan oikeasti! Kenties tämä lupaus pitää minut itsenikin jossain kurissa. Heti tuli lisäpaineita, ettei saisi kesän aikana painon antaa nousta, jos ne lukemat joutuukin antamaan kaikkien näkyviin.
Kuva: Marika Nurmela

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Lopullinen paastoprojektin raportointi näin jälkikäteen.

Alkuperäiset päätössanat paastoprojektin loppumisesta voit lukea aiemmasta tekstistäni, johon pääset tästä klikkaamalla.

Kaikki paastopäivitykset löytyvät kun klikkaat tunnistetta: "paasto".

Halusin tähän loppuun vielä sanoa muutaman sanasen siitä miten kävi ihan virallisen viimeisen päivän jälkeen ja mitä kuuluu nyt.

Sitten kun tein sen lopullisen punnituksen, kun viimeinenkin virallinen projektipäivä oli mennyt ohi, niin sain taas erilaisia tuloksia. Takana oli siis paastopäivän jälkeen vielä yksi normaalipäivä ja sitten tuli punnituspäivä. Senhetkinen tilanne oli, että kiloja oli projektin aikana lähtenyt 3,9kg.

Sitten tulikin parin viikon tauko tähän paastoiluhommaan. Reissussa söin ja liikuin hyvin eritavoin kuin kotona ja viimeiset päivät huipentuivat mm. sipsiherkutteluihin. Niinpä nyt kotiin tullessa paino oli taas lähtenyt nousuun.

Hirveän porsastelun vuoksi ja kotiinpaluun kunniaksi ajattelin pitää tällä viikolla ainakin yhden paastopäivän. Se oli eilen. Tänään on ollut harvinaisen huono olo ja vaikka olin tarkkaan suunnitellut nämä normipäivänkin ruoat, niin niistä piti jo lipsua, vaikka on vasta aamu. Ehkä tuo paasto ei sitten sovikaan minulle niin hyvin? Mutta miksi se oli aluksi niin vaivatonta ja nyt kun on pitänyt useampia 5:2 -viikkoja, niin onkin ilmennyt erilaisia vatsavaivoja. Eikös kaikilla muilla se ollut juuri toisinpäin? Aluksi vaivoja ja ongelmia ja sitten alkoi helpottaa?

Nälänsiedon yms. kannalta paastoilu olisi jatkossa minulle ihan helppo juttu ja mielelläni sitä jatkaisin, mutta jos nämä huonot olot ym. johtuvat juurikin paastoilusta, niin sitten ei huvita enää jatkaa.

Nyt tuntuu itsestäkin siltä, että tästä tuli varmaan tylsin ja kuivin blogikirjoitukseni ikinä, mutta pitihän nämä viimeisetkin raportit antaa ihan vaan siltä varulta, jos joku tahtoi tietää ne oikeat ja lopulliset tulokset. Ehkäpä piristän lukijoita tähän loppuun jollain ihan muulla.

Kaikkien nettisuosikki: kissa.

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Runoutta kirjahyllystä

Muistan joskus nähneeni, että tällainen haastekin liikkui joskus jossain. Minua tähän ei ole kukaan haastanut, enkä tiedä oliko alkuperäisessä jotain tarkempiakin sääntöjä. Haastan kaikki innokkaat lukijat mukaan tähän!

Runoutta kirjahyllystäsi eli mitä runoja tai tarinoita voi saada aikaan kirjojen nimistä. Minä tein (tällä kertaa) vain yhden. Tässä se tulee:


Kipin, kapin koulutietä.
Tikapuut, se ainoa oikea salamurhaajan taival.
Mielessä vain se, kun kyyhkyset katosivat lähimetsässä.

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Kirpputorilöytöjä

Ristiriitaiset tunteet. Pitikin mennä käväisemään kirpputorilla. Tottakai sinne meni paljon rahaa. Toisaalta enpä ole todella pitkään aikaan käynyt, niin kai sitä voi välillä käydäkin. Tuli kuitenkin aika ihania löytöjä tehtyä ja uskon oikeasti käyttäväni noita vaatteita. Jos oikein muistan, niin en ole tänä vuonna (ehkä jopa yli vuoteen?) ostanut itselleni mitään muita vaatteita kuin treenivaatteita. Joten, kenties saan synninpäästön?

JEEE!
Täytyy toivoa, että tänä kesänä tulisi edes muutamampi viileämpikin päivä, niin voisin käyttää uutta mekkoani ja noita paitoja. Tai sitten toivon, että syksy on niin lämmin, että tarkenen noilla.

Mahtava löytö oli myös nuo That '70s Show -boksit. Neljä viimeistä kautta minulta puuttuikin ja sain nuo neljällä eurolla kappale. Toivottavasti toimivat. Nyt vain ensimmäiset neljä minulla ovat ilman suomenkielistä tekstiä ja viimeiset neljä suomenkielisellä tekstillä. Vaan jospa en sen takia yöuniani menettäisi.



Pahoittelut sumeudesta. Kiireessä itse leikin kameran ajastuksilla yms. kun ei ollut ketään, joka olisi kuvan ottanut minusta.

Kuosi mekossa on tällainen. Ei oikein tuosta toisesta kuvasta näe.

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Teinpäs ihan ite tortillapohjia!

Eli hyväksi havaitttu resepti itsetehtyihin tortillapohjiin. Kehittelin tätä itse parempaan suuntaan alkuperäisestä reseptistä, jota en kyllä koskaan ole edes kokeillut.

3 dl vehnäjauhoja
1 dl ohrajauhoja
1dl lupiinijauhoja
1/2 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
2 dl  vettä
1 rkl  öljyä


Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää lämmin vesi ja öljy. Paloittele ja pyörittele (8 kpl). Kaulitse. Paista kuumalla pannulla ilman öljyä. Paistuvat aika nopeasti ja ovat valmiita sitten kun niihin ilmestyy ruskeita pisteitä.

Jos haluaa tehdä oikein isoja, muttei jaksa kaulita ohueksi, niin sitten kannattaa tehdä isompi taikina tai vähemmän tortilloja tästä yhdestä. Näistä minun tortilloistani tuli todella pieniä ja ne kuitenkin olivat mielestäni paksuudeltaan juuri sopivia. Todella hyviä silti! Etenkin siihen nähden, että en ollut koskaan aiemmin tehnyt näitä itse.

NAMISKUUKKELI! Oikeasti noista kannattaa ehkä tehdä pyöreämpiä. Tämä oli vain pikakokeilu.

torstai 6. kesäkuuta 2013

Kehonkoostumusmittaus

Kävin kehonkoostumusmittauksessa, kun kerran Kuntoportin asiakkaana ilmaiseksi pääsin. Edellisestä kerrasta onkin jo noin kolme vuotta. Silloin pääsin käymään InBody -mittauksessa. Tämä uusin, jossa kävin oli joku muu. Itse olen kuullut, että ainoa oikeasti luotettava on tuo InBody. En sitten itse siitä sen tarkemmin tiedä, mutta jos nämä muut eivät ole niin luotettavia, niin kai ne edes vähän suuntaa antavat, vaikkeivat täsmällisen tarkkoja tuloksia antaisikaan? Noissa InBody mittauksissa kävin aikoinani heti aamusta ja niin etten ollut mitään syönyt. Tässä viimeisimmässä kävin nyt rankan koulupäivän jälkeen iltapäivästä ja hyvin, hyvin janoisena.

Tuolloin kolme vuotta sitten olin siis täysin sohvaperuna, söin mitä sattuu ja aika paljon tuli juotuakin. Harmittaa, etten ole käynyt tällaisissa mittauksissa säännöllisemmin. Olisi mukava nähdä sitä mahdollista kehitystä tässä terveellisemmässäkin elämässä, eikä vain tällaista sohvaperunasta liikunta-addiktiksi -vertailussa. Onko ihmekään, jos on erilaisia tuloksia kun koko elämä on niin erilainen.

Osittain olin kuitenkin pettynyt näihin uusimpiin tuloksiin. En olekaan niiden mukaan niin hyvässä kunnossa kun luulin. Ehkä pitäisi ihan tarkoituksella ja asiakseen sittenkin vielä keskittyä tuohon laihdutukseen ihan pääasiallisena tavoitteena, eikä vain sivutuotteena.

Rasvaprosenttini on tuon mukaan vielä siinä ja siinä rajoilla, että onko se liikaa vai ei ja aineenvaihduntani on 39-vuotiaan tasolla?!?!?!?!?!? o.O (En yleensä käytä mitään hymiöitä tai pitkiä välimerkkijonoja blogissani, mutta pelkät sanat eivät olisi kuvanneet tarpeeksi tätä hämmästelyäni.)

Mittaukset kertovat joitain hyviäkin asioita. Esim. kehon sisäisen rasvan arvio oli alhaisempi kuin olisin uskonut noiden muiden uutisten jälkeen. Se oli ihan hyvällä ja hyväksytyllä tasolla. Tuo nimenomainen rasvahan on nimenomaan sitä vaarallista rasvaa.

Painoni oli tuossa pari kiloa enemmän kuin mitä aamupainoni omalla vaa'allani oli ollut, mutta kuitenkin noin 12kg vähemmän kuin silloin kolme vuotta sitten(, jolloin en ollut edes isoimmillani!). Noinkin hurjasta painonpudotuksesta huolimatta nämä lappuset väittävät, että lihasmassaa minulla olisi yli 20 kg enemmän. Voiko tuollainen muka pitää paikkaansa vai oliko tämä nyt ihan pilipalihöpönlöpömittaus?

Haaveenani olisi käydä säännöllisesti vaikkapa edes kerran vuodessa tuollaisessa InBody-mittauksessa. Niissä on muutenkin kaikkia juttuja tarkemmin ja enemmän. Piheys kuitenkin nostaa jälleen päätään, enkä ole varma tahdonko kuitenkaan maksaa siitä. Eikö joku kiltti vaan voisi aina ostaa sitä joulu- tai synttärilahjaksi minulle ja samalla mielellään varata sen ajankin, kun en tykkää soitella itse mihinkään? <3

Onko teillä kokemuksia näistä erilaisista mittaustavoista tai
ylipäätään mistään mittausjutuista? Kuulisin mielelläni muidenkin kokemuksia ja mielipiteitä näistä.


maanantai 3. kesäkuuta 2013

Paastoprojektin loppuyhteenveto

Harmillisesti tämä yhteinen paastoprojekti päättyy juuri sillä aikaa kun olen reissussa. Teen siis nyt jo loppu yhteenvetoa, vaikka kirjoitushetkellä on vielä kaksi viimeistä paastopäivää ja niiden jälkeinen loppupunnitus pitämättä. Jos näiden aikana ilmenee jotain uutta oleellista, niin teen sitten kakkosraportin.

Vaikka virallinen yhdessä paastous loppuu, niin todennäköisesti jossain muodossa jatkan tätä tyyliä jatkossakin. Viime viikot ovat tuntuneet hyvältä ja sopivalta elämäntavalta. Yhteisen projektin päättymisen ja sen perään osuvan reissaamisen vuoksi pidän kuitenkin seuraavat kaksi viikkoa taukoa tästä. Se on helpompaa kaikille, enkä ainakaan näytä huonoa esimerkkiä lapsille. "Miksi täti ei syö meidän kanssa yhtäaikaa? Miksi täti ei ole syönyt koko päivänä meidän kanssamme?"

Aivan täydellisesti ja ongelmitta tämä projekti ei ole sujunut. Jollain viikolla lipsuin vähäsen, kun en vaan kestänyt. Syöntikerrat jäivät kuitenkin vain kahteen ja tuskin kaloritkaan kovin paljoa ylittivät. Eräällä viikolla pidin ennemminkin kaksi vähäkalorista päivää kuin paastopäivän. Olisin tahtonut pitää nämä paastot mahdollisimman onnistuneesti sen vuoksi, että itse lähdin tähän hommaan niistä muista terveyssyistä ja kokeilunhalusta. En laihdutuksen takia. Jos joku lähtee tällaiseen pelkästään laihtumisen takia, niin sitten varmaan olisikin helpompaa pitää viikossa kaksi vähäkalorista päivää. Eli syö vaikka sen 4 tai 5 kertaa, muttei ylitä päivän mittaan jotain tiettyä kalorimäärää, vaikkapa sitä 500 kcal:ia.


Toiseksi viimeisen viikon tässä projektissa jätin kokonaan väliin, mutta hyvästä syystä. Heti eräiden paastopäivien jälkeen sairastuin ja pahasti. Tästä aiheutui se, että noin viikkoon en syönyt kunnolla mitään. Ensin paastosin, sitten ei tehnyt mitään mieli, sitten mikään syömäni ei pysynyt sisälläni ja viimeisenä vatsa reistaili ja piti outoja ääniä ja aiheutti kipuja aina kun söin vähänkin jotain. Minun piti siis opetella syömään uudestaan, enkä uskaltanut tehdä mitään paastoilujuttuja ennen kuin koko kroppa olisi täysin kunnossa. Syömään opetellessa ne viimeiset päivät menivät suorastaan tankatessa.


Minkäslaisia tuloksia tässä on sitten tullut? Harmittaa kun en voi tarkkaan tietää mitä kaikkea on tapahtunut. Ainoa, jolla voin edes jotain mitata on se paino. Toisena mittarina kenties se, että jos olen vielä sadan vuoden päästä hengissä, niin ehkäpä se johtuu näistä paastohommista.

Jo projektin alussahan minulla oli paino lähes alhaisimmillaan mitä se on ollut ainakaan seitsemään vuoteen. Pitkään se onkin jumittanut tässä. Tai oikeammin sanottuna sahannut välillä ylöspäin ja palannut tähän. Nyt tämän projektin aikana (ilman sitä vihoviimeistä mittausta, jonka teen reissussa) painoni on heitellyt viikottain. Onhan tähän sattunut niin monia mässäilypäiviäkin kaikkine pääsiäisineen, vappuineen ja reissuineen. Sairastamisen jälkeen paino ehti käydä jo aivan ennätysalhaisissa lukemissa. Vain 600g ylipainoisen puolella, jos jotain virallisia taulukkoja tahtoo tuijottaa.

Projektin alusta verrattuna sairastelun jälkipäiviin paino oli pudonnut 3,6 kg. Sen jälkeen aloitin tankkaamisen, muttei painoni noussut kuin kilolla. Eli viimeisimmän mittauksen mukaan paino olisi pudonnut paastoprojektin aikana 2,6 kg. Jännityksellä odotan sekä sitä mitä viimeinen punnitus näyttää että mitä kahden viikon tauko ja vieraan talon ruoat aiheuttavat.

Oma parin viikon taukoni sai minut miettimään erästä asiaa. Miten ihmiset, joilla on pieniä lapsia paastoavat ja/tai laihduttavat? Itse tuollaisessa tapauksessa varmaan yrittäisin vain liikkua mahdollisimman paljon ja koittaa huolehtia siitä, että koko perhe söisi keskimäärin terveellisesti ja samalla tavalla, mutta uskaltaisinko paastota lainkaan? Miten joidenkin lasten omakuvaan ja koko maailmankuvaan (puhumattakaan nirsoilusta!) vaikuttaa se, jos vanhempi syö vähemmän kuin lapset tai stressaa koko ajan painostaan? Miten te olette ratkaisseet tuollaisen vai oletteko edes miettineet koko asiaa?

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Ensimmäisen vuoden viimeinen koulupäivä

Tomera emäntä
Ensimmäistä kertaa vuosikausiin pääsin kevätjuhliin ja hoilaamaan suvivirttä. Sanat vain vietiin minulta pois sen jälkeen kun olin vetänyt niistä omia hiukan saatanallisimpia versioitani. Loppuja en sitten muistanut pätkääkään ja piti odottaa, että laulu loppui.

Mitenkäs muuten päivä sujui?

No, päivähän oli todella rankka. Aloitimme kakkukahveilla. Sitten pelasimme Trivial Pursuittia, jonka jälkeen menimme syömään. Jälkiruoaksi oli jäätelöt.

Kakkukahvit työsalilla
Viimeistä kertaa käytävähengailua
tällä kokoonpanolla.
Itse juhlapaikka oli toisella koululla ja jouduimme matkaamaan sinne. Noin kilometrin matkaan oli onneksi varattu aikaa yli tunti, joten pysähdyimme matkalla syömään itsetekemää jäätelöämme.

Juhlapaikalla puheiden ja näytelmän jälkeen saimme pientä naposteltavaa, mm. vuohenjuustopatonkia, jotain liharullia (Missä oli kasviversio?! Kysynpähän vaan!), rypäleitä, vesimelonia, vaahtokarkkeja ja simaa.

Sillä sekunnilla kun loma alkoi, niin  aurinko meni pilveen ja taivaalta rupesi tiputtelemaan jotain märkää. Kuivana silti pääsin tänne kotiin asti. Olenkin tässä ihmetellyt, etten muista KOSKAAN olleen näin pitkään aurinkoista ja lämmintä, saatika sitten toukokuussa. Parhaimpinakin kesinä (, joillaista ei ole ollut aikoihin) on ollut sateinen tai kylmä päivä vähintään kerran viikossa. Tätäkö se ilmastonmuutos sitten on?

Hiukan haikea mieli tässä on ollut. Ensi vuonna onkin sitten eri luokat suuntautumisesta riippuen ja muutenkin osalla on vähän omia polkuja, mm. minulla. Ehkä käyn vapaapäivinäni ihan huvikseen koululla, jotta pääsen vaihtamaan kuulumisia tulevien leipureiden kanssa.

Taivallus juhlapaikalle.
Tyttöset jäätelöiden kimpussa.
Hyvää kesää kaikille lukijoille, oli teillä sitten lomaa tai ei! Muistakaa nauttia elämästä!

(Lähden tästä parin viikon lastenhoitoreissulle, mutta ajastan tänne muutamia kirjoituksia, jottei teille tule liian ikävä minua. Hyvinkin voi siis olla, että poissaollessani tänne tuleekin enemmän kirjoituksia ja sitten kun tulen taas kotiin, niin en kirjoita tänne mitään, hupsista.)

Viimeiset tarjoilut.
(Luokkalaisille vielä tiedoksi: lähettelen noita kuvia sitten kun tulen takaisin kotiin. Tämä lupaamani blogikirjoitusten tekokin meni vahingossa tänne viimeiselle aamulle, kun olen kotonta hupsista...)

Tuliko tästä nyt vähän sekava tämän näiden kuvien asettelun myötä? Tuli vaan vähän kiire näiden lisäilyn kanssa, niin ei näitä ehdi nyt ajatella sen paremmin.