Kuntosalijäähy ohitse

Aamu

Perjantai-iltana simahdin vahingossa ennen yhdeksää ja nukuin noin kymmenen tuntia. Sen jälkeen heräsinkin kuin uutena ihmisenä tähän mahtavaan viikonloppuun.

Olen ehtinyt jo juoda pannukahvit, lukea päivän lehden ja puhkun uutta intoa ylipäätään kaikkeen, mutta etenkin aamupäivän salilla käyntiin. Jos vain tilaa on, niin voisin käydä spinningissä ja sitä ennen tehdä salitreenin. (Näin päin, koska aikataulut ja autokyydin hyödyntäminen menee niin, että joudun sitä spinningiä odottelemaan jonkin aikaa.)

Nyt pistän kasvismunakokkelilounaan paistumaan ja sitten potkin miehekkeen hereille, ettei molempien treenit jää väliin unikekoilun takia.

Hyvää siitä munakkaasta tulikin. Tässä ainesosat:

-oliiviöljyä
-vihreät pavut
-pinaattia
-kananmunia
-rasvatonta maitoa
-maapähkinöitä
-juustokuminaa
-chilimaustetta
-ruususuolaa

Iltapäivä

Salitreeni meni hyvin. Tuli tehtyä joitain juttuja ihan ennätyspainoilla. Tauko on siis tehnyt ihan hyvin.
Spinningissäkin oli oikein mukavaa, mitä nyt koko tunnin ajan armoton pissahätä. Muuten kyllä jaksoin todella hyvin ja olisin jaksanut vielä pitempäänkin. Vai olikohan se vain se pissahätä, jonka takia ei tullut tehtyä niin isoilla vastuksilla ja siten hämäsin itseäni, että jaksan muka mitä vain?

Kotona onkin ollut sitten huonompi olo. Epäilen joko aurinkoallergiaa tai ruokamyrkytystä. Ennen kuin kukaan rupeaa huutelemaan, että olisin raskaana, niin mainittakoon että talouden toinen henkilö on vieläkin huonommassa kunnossa. (Eikä sitten ollut meikäläisen tekemää ruokaa, jos se on ruokamyrkytys! Kertoisin, että anoppikokelaan tekemien ruokien syönnistä tuo on tullut, mutta suuttuukohan mieheke, jos julkisesti sen paljastan? No, en sitten kerro sitä.)


Mitään sopivaa kuvaa tälle päivälle ei ole ja kuulema netissä on aina paljon kissakuvia, joten lisätään yksi.
Tässä alla siis minä ja Muusa 4. helmikuuta vuonna 2006.