Tunnisteet

elintarvikkeet (48) elämä (34) Emmerdale (7) Euroviisut (3) haaste (10) joulu (7) juoma (15) keho (30) kesä (1) kirjat (22) koira (14) kuntoilu (57) Kuntoportti (20) käsityöt ja askartelu (7) Leffat (7) lenkkeily (11) lista (19) Minä (16) musiikki (5) onnellisuus (11) paasto (9) pelit (7) pyöräily (7) reissaaminen (15) ruoka (41) spinning (9) syksy (7) talvi (5) tankotanssi (18) unet (1) vaatteet (13) venyttely (10) yoga ja pilates (6) zumba (5)

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Elossa ollaan!

Voitte huokaista helpotuksesta. Hengissä ollaan. On vain yhtäaikaa ollut sekä kiirettä että kiireet niin tavallista perushommaa, että vaikka olisikin ollut aikaa kirjoitella tänne, niin tuskinpa tästä viikosta olisi ollut mitään erikoista kerrottavaa. Toisin kuin viime viikonlopusta.

Viikko sitten olimme nimittäin rentoutumassa kylpylähotellilomalla. Onneksi suunnitelmissa olikin rentoutuminen ja miehekkeen kanssa kaksin olo, koska paikka paljastui rauhalliseksi eläkeläiskohteeksi. Olin kyllä odottanut, että muut asiakkaat olisivat meitä vanhempia aikuisia ihmisiä. Eläkeläisten ja vanhusten paljous kuitenkin yllätti. Hauskaahan se silti oli katsella, kuinka mummot pistivät iltaisin jalalla koreasti ja eipä ainakaan tarvinnut kärsiä riehuvista lapsiperheistä ja meluavista känniääliöistä.

Saapuessamme perjantaina paikalle huoneessamme meitä odottivat pari kuoharipulloa ja suklaarasia. Pullot tyhjenivät viikonlopun aikana, mutta suklaat ovat vieläkin syömättä. Riittäisiköhän niissä päiväys ensijouluun saakka? Tällä hetkellä kun minulle on maistunut lähinnä vain itsetekemäni herkulliset raakasuklaat. Eilen tein kookosvaniljasuklaita ja hasselpähkinäsuklaita. Ensimmäinen satsi tuli jo syötyäkin.

Pelkäksi laiskotteluksi viikonloppu ei mennyt. Kävimme lauantaina salilla. En odottanut hotellin kuntosalilta paljoakaan. Positiivinen yllätys oli se, että laitteita ja erilaisia vehkeitä siellä oli paljon. Melkein liikaakin, eikä venyttelylle meinannut löytyä tarpeeksi tilaa. Huono puoli oli sitten se, että en ymmärtänyt suurimmasta osasta laitteita lainkaan mitä niillä olisi pitänyt tehdä ja miten. Onneksi mukana oli mieheke, joka parhaansa mukaan yritti opastaa laitteissa. Loppujen lopuksi en niillä laitteilla paljoakaan tehnyt ja mitä teinkin, niin melkoisen kevyillä painoilla. Joku jalkalaite piti niin outoa ääntäkin, ja liikkui jotenkin tökkien, eikä soljuvasti, ettei sillä viitsinyt paljoa tehdäkään. Päädyin sitten käyttämään enemmän vapaita painoja keksien niillä erilaisia liikkeitä. Treenistä muodostuikin lähinnä hauistreeni (ja valokuvaussessio), mikä olikin ihan hyvä juttu. Hauisliikkeissä en edistynyt tai kehittynyt viime vuonna lähes yhtään, vaikka melko käsipainotteista treeniä teinkin. Kenties jatkossa keskitynkin juuri tuohon alueeseen eniten.


Tuollaisella oudolla ja tuntemattomalla salilla, jossa laitteet eivät ehkä olleet ihan uusimpia mahdollisia ja parhaimmassa kunnossa opin arvostamaan omaa kuntosaliani Kuntoporttia entistä enemmän. Olenhan siitä aiemminkin pitänyt ja se on tuntunut mukavan kotoisalta, mutta nyt pidän siitä vielä enemmän. Ainakin siellä on loogisesti laitteet järjestelty oikeille paikoilleen ja silti lattiatilaakin on jäänyt jäljelle. Sen lisäksi laitteet ovat tuttuja ja turvallisia ja ylipäätään sali tuntuu kohtalaisen puhtaalta.

Vasta huoneeseemme palatessani huomasin, että kassinihan sopi täydellisesti treeniasuuni tai toisinpäin. Hyviä ostoksia siis kaikki nuo.

Punttien nostelun jälkeen oli mukavaa pulahtaa uima-altaaseen lillumaan. Vedin jopa muutaman kierroksen vesijuosten. Muutenkin oli todella mukava aloitus päivälle, kun pääsi ensin treenaamaan ja sitten uimaan ja saunaan, eikä missään vaiheessa tarvinnut poistua ulos. Sitten kun asun jättimäisessä kartanossa, jossa on omat uima-altaat ja kuntosali, niin aloitan jokaisen aamuni pienellä treenillä ja pulahtelulla.


Wanhan Emännän kahvila
Uinnin ja saunomisen jälkeen uskaltauduimme hiukan käymään ulkonakin. Eli toisin sanoen kävimme noin 300 metrin päässä Wanhan Emännän kahvilassa. Se olikin mukava ja sympaattinen paikka ja vaikka hinnat eivät välttämättä olleet ihan halvimmasta päästä, niin mieluumin sitä tuollaisissa paikoissa käy kuin joissain typerissä trendipelleketjukahviloissa. Tai ehkä tuokin oli sellainen, mutta oli vain osattu ovelasti sisustaa se vanhan, syrjäisen ja yksilöllisen näköiseksi. Joka tapauksessa hyvät vohvelit sieltä sai.

Samassa rakennuksessa, jossa kahvila oli myytiin myös erilaisia käsitöitä, mm. sukkia, koriste-esineitä ja koruja. Etenkin korvakoruissa oli paljon ihania erilaisia vaihtoehtoja. Ensin meinasin ostaa korviini roikkumaan kakkupalat, mutta minulle sopivammatkin korut löytyivät. Nimittäin aterimet. Onneksi korvissani onkin yhteensä kolme reikää, niin saan samaan aikaan roikkumaan niistä yhden jokaista ruokailuvälinettä: yhden haarukan, yhden veitsen ja yhden lusikan.

Useamminkin olisi mukavaa viettää tällaisia rentoutumisviikonloppuja, mutta parempi olisi, jos niissä ehtisi olla ainakin sen kolme yötä ja olisi mukava lämmin kesä ja voisi käydä myös tutustumassa paikallisiin nähtävyyksiin ja museoihin.

Mistähän löytäisi hinta-laatusuhteeltaan parhaat kylpylähotellit? Mikähän on paras aika reissata, niin että on kuitenkin hiljaista ja rauhallista? Erakko minussa tykkäsi siitä, että viikonlopun aikana emme hirveän paljon ihmisiä nähneet ja saimme oikeasti rauhassa rentoutua. Valmiiksi jo pelkään, että jos seuraavan kerran reissaamme jonkin lomasesongin aikaan, niin matkasta tuleekin vain stressiloma.

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Vuoden paras päivä...

..ainakin tähän mennessä ja mitä tulee mielentilan suhteen.

Nyt nimittäin koitti se aika, kun pääsin vihdoinkin salille! JESH! Vuoden ensimmäinen salitreeni takana ja hyvältä tuntuu.

Eilen kävin jo aamulla YogaPilateksessa. Mukavaa oli ja tykkäsin uudesta ohjelmasta kovasti. Pitkän liikuntatauon jälkeen olisin vain luullut, että joku muu kunnon osa-alue rapistuu, mutta yllätyksenä tuli se kuinka tasapainottelut tuntuivat vaikeammilta kuin koskaan. En millään meinannut pysyä pystyssä. Ahneena rohkeasti silti haastoin itseäni niissäkin, enkä tehnyt ihan kaikkein helpoimmalla tavalla, jos oli vaihtoehtoja.

Tänään sitten kävin koulupäivän jälkeen tekemässä sen salitreenin. Yllättävän ruuhkaista oli. Eivätkö ihmiset käy enää töissä ja ovatko niin monet päättäneet aloittaa tammikuussa uuden elämän? Helpottaakohan helmikuuhun mennessä? No, kyllähän siellä silti treenaamaan pystyi. Aluksi en vain päässyt niihin mitä olen tottunut tekemään ensimmäisenä ja lopussa en mahtunut venyttelyalueelle venyttelemään.

Pitkän sairastelun jälkeen olin ajatellut tehdä todella kevyen treenin, mutta innostuin joissain liikkeissä kokeilemaan vähän isompiakin painoja. Keskimäärin kuitenkin melko kevyt, mutta sitäkin nautinnollisempi treeni. Silti sen verran touhukas treeni, että sain hyvän tekosyyn maistaa miehekkeen uutta vaniljapäärynäproteiinijuomaa. Ihan hyvää oli. Tästä on hyvä jatkaa. Ehkäpä lihakseni eivät vielä olekaan ihan mennyttä ja saan niistä vielä kasvatettua kelpo yksilöitä.
Onneksi en kuitenkaan juonut palautusjuomaa.

Aloitin tänään treenipäiväkirjankin. Fitocracy alkaa kyllästyttää ja saattaa olla, että jossain vaiheessa lopetan sen käytön kokonaan. Onpa sitten ainakin jo valmiiksi aloitettu joku toinenkin kirjanpito noista salitreeneistä. Ehkä jatkossa käytänkin vain vihkoa ja Heiaheiaa.

maanantai 7. tammikuuta 2013

Mitä tehdä, kun paidassa on tahroja, jotka eivät lähde pesussa pois?

Tee niistä kassi.

En ole aivan varma onko tämä nyt valmis vai tahdonko lisäillä siihen vielä jotain koristeluja tai paremman kiinnitysmekanismin. Kivahan siitä näinkin tuli.

Kesäiseltä kassilta tämä tuntuu, joten pitää odotella muutama kuukausi ennen kuin saan tämän käyttööni.

HUOM! Karhuherra Paddington -ristipistokuvankin tein ihan itse.

lauantai 5. tammikuuta 2013

Hedelmäinen soijasuikalekastike ja selkävointia

Tein eilen kevyitä verryttelyjä ja venyttelyjä selälleni ja hoidin sitä myös lämpötyynylläni. Nyt on hiukan parempi olo. Hiukan outo olo vielä niskassa ja selässä ja nuha vielä vaivaa, mutta ehkä tästä vielä joskus elävien kirjoihin päästään.

Onneksi oli vielä sitä herkullista salaattia jäljellä. Enää ei ole. Loppuvaiheessa sitä oli niin vähän, että päätin jatkaa sitä. Lisäsin siihen raejuustoa aurinkokuivattuja tomaatteja ja oliiveja. Jos mahdollista, niin salaatista tuli vieläkin parempaa.

Lopun salaatin söin cous cousin ja tämän herkullisen kastikkeen kanssa:
  • soijasuikaleita (plus runsaasti vettä)
  • sipulia
  • maapähkinöitä
  • viinirypäleitä (noin puoli rasiallista)
  • koskenlaskijaa (ehkä noin neljäsosa paketista)
  • kasvisliemikuutio
  • currya
  • limemaustetta (sis. mm. limejauhetta, cayennepippuria, valkosipulia, kurkumaa, juustokuminaa, inkivääriä, mustapippuria)
  • (suurustukseen vehnäjauhoa)
Ensin käristin sipulin ja pähkinät, sitten heittelin pikkuhiljaa muut aineet sekaan. Soijasuikaleet olivat muhineet mausteissa ja vedessä jonkin aikaa odottelemassa.

Maku taivaallinen.

Olen niin summittainen näiden reseptien kanssa, enkä jaksa kunnolla kirjoittaa näitä ylös. Eli jos haluat itse testata, mutta joku vaihe askarruttaa, niin kysy toki.

Maku noin sata kertaa parempi kuin ulkonäkö.

perjantai 4. tammikuuta 2013

Toipumista ja vuoden ensimmäinen resepti

Kateellisena olen tämän aamun lukenut muiden blogeista treenipäivityksiä. Itse en ole tämän vuoden puolella päässyt lainkaan treenailemaan. Viimeiset pari päivää on mennyt jo niin maatessa, että alkaa jo selkääkin särkemään. Eli vaikken vieläkään täysin terve ole, niin pitänee jo pikku hiljaa yrittää ainakin istua ja seistä enemmän. Mieli tekisi lähteä koiran kanssa vähän pitemmällekin kävelylle. Sekin tekisi hyvää ja onhan seisoskelu rankempaa kuin kävely. Kun vain malttaisin ottaa sen kävelyn tarpeeksi rauhallisesti. En nyt uskalla ottaa tämän kanssa mitään riskejä ja lähteä riehumaan liian aikaisin. Vielä eilen haaveilin, että viikonloppuna pääsisin jo salillekin riehumaan, mutta ehkä kannattaa siltikin ottaa vielä rauhallisemmin, vaikka tästä alkaisinkin jo tervehtyä. Luulin nimittäin päässeeni jo eroon tästä taudista, mutta se iski uudestaan. Ehkä sitten lähdin liian nopeasti touhuamaan kaikenlaista. Nyt en sitten uskalla tehdä mitään. Tuohon edellämainittuun touhuamiseen ei kuitenkaan kuulunut edes mitään hikitreenejä vain ihan vain kaikkea normaalia kävelyä ja puuhailua ja uuden vuoden juhlintaa.

Nämä auttoivat selviämään eilisestä.
Hopeareunus tässä pilvessä on se, että pariin päivään en ole ollut koulussa ja olen voinut olla koiran seurana koko ajan. Kovasti se seuraa tarvitseekin. Nyt näköjään nukkuu. On se vaan touhukas koira. Ihan niinkuin emäntänsäkin.

Toinen hyvä juttu tässä kotona sairastelussa on se, että en ole jaksanut tehdä oikeastaan mitään muuta kuin katsoa elokuvia ja lukea kirjaa. Näin olen jo ehkä päässyt elokuvatavoitteissani eteenpäin, vaikken vielä olekaan mitään tarkkoja suunnitelmia tehnyt sen suhteen mitä listoja alkaisin katselu-urakassani läpikäymään.

Seuraavaksi sitten se lupaamani resepti, jos nyt reseptiksi voi sanoa ainesosaluetteloa, jossa ei ole tarkkoja määriä. Tällaisen ruokaisamman terveyssalaatin kehittelin itselleni:

  • salaatinlehtiä
  • quinoaa
  • parsakaalia
  • yksi tomaatti
  • yksi paprika
  • pellavansiemeniä
  • kurpitsansiemeniä
  • oliiviöljyä

Siemenet paahdoin. Parsakaalit höyrytin kattilan päällä samalla, kun keitin quinoat. Kyllä muuten tulikin hyvää tästä. Meinasin aluksi laittaa tähän raejuustoakin, mutta hyvää se oli ilmankin sitä. Ehkä otan kohta aamupalaa ja laitan sitä raejuustoa annoksen päälle. Pakko olla hyvää. Nyt vain toivon, ettei mieheke ole vienyt loppuja salaatista töihin evääkseen. En ole vielä jääkaapilla ehtinyt tänään käydä. Siitä hyvästä saa kyllä käydä ostamassa minulle uusia aineksia johonkin herkulliseen salaattiin, jos on nuo ehtinyt syödä!

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Vuoden 2013 haasteet ja tavoitteet

Uuden vuoden lupauksia en suostu tekemään, mutta jotain tavoitteita ja haaveita on hyvä olla ja on minua jo jonkinlaisilla haasteillakin heitetty. Nämä ehkä ovatkin vasta alustavaa tuumailua kuin mitään varmoja lupauksia mihinkään.

Käsityöt

Ylipäätään tehdä enemmän käsitöitä ja nimenomaan valmiiksi asti. Tehdä valmiiksi keskeneräiset käsityöt. Korjata takit ompelemalla saumat kiinni ja napit paikalleen tai heittää ne takit kokonaan menemään.

Kirjallisuus

Raisan blogista voisin suoraan varastaa pari kirjoihin liittyvää haastetta. Alunperin haasteet ovat lähteneet täältä ja täältä ja lisää lukuhaasteita voit etsiä täältä. Klikkaamalla saat tarkemmat tiedot haasteista. Ensimmäisessä haasteessa Kansankynttiläin kokoontumisajossa luetaan tietokirjoja eri kategorioista kavuten yhä ylemmille tasoille.

Sytkäri - 3 kirjaa ja 2 kategoriaa
Taskulamppu - 6 kirjaa ja 3 kategoriaa
Hehkulamppu - 9 kirjaa ja 4 kategoriaa

Kategoriat ovat seuraavat:

I) Filosofia
II) Psykologia
III) Uskonto
IV) Yhteiskunta
V) Media ja viestintä
VI) Maantieto
VII) Matkat
VIII) Kansatiede
IX) Luonnontieteet
X) Luonto ja ympäristö
XI) Matematiikka
XII) Tekniikka, teollisuus (esim. muotoilu) ja liikenne
XIII) Käsi- ja puutyöt, kokkailu & muunlainen askartelu. Huom! Edellyttää kirjan avulla toteutetun projektin.
XIV) Talous ja kuluttaminen
XV) Kirjallisuustiede
XVI) Kielet ja kielitiede
XVII) Historia
XVIII) Kuvataide, musiikki, tanssi ym.
XIX) Elämäkerrat ja muistelmat
XX) Yleisteokset

Toisessa kirjahaasteessa luetaan lukemattomia kirjoja omasta hyllystä ja lukumäärien perusteella yritetään kivuta jollekin vuorelle. Minä en taida uskaltaa ottaa omaksi tavoitteekseni tuota Kolia isompaa. Tarkempi tutkimusretki kirjahyllylleni kertoi sen, ettei minulla ole tarpeeksi lukemattomia kirjoja noihin toisiin tasoihin. Pitäisiköhän ostaa lisää, jotta voisin tavoitella korkeampiakin vuoria? Taidan sitten olla aika reipas lukemaan omia kirjojani. Moni noista on tullut luettua jo useampaankin kertaan. Kätevää näissä kahdessa kirjahaasteessa on se, että minulla taitaa olla joitain kirjoja, joita lukemalla saan merkintöjä molempiin haasteisiin.
Muun muassa nämä lukemattomat kirjat löytyivät hyllystäni. Tuo yksi noista on sitten kirjaston poistomyynnistä.
Se ei ole kähvelletty! Mistähän näistä aloittaisi...

Elokuvat

Yhtenä haaveena ja tavoitteena on ollut, että katsoisin kaikki AFI-listan elokuvat. Tai ainakin mahdollisimman monia niistä. Katselinkin niitä jo viimevuonna. Vai olisiko hyvä idea katsoa vaikkapa kaikki parhaan Oscarin saaneet elokuvat? Monia niistä varmaan olenkin nähnyt. Mielessäni olen pyöritellyt myös sellaista, että katsoisin IMDB:n top 100 tai top 250 tai jonkun muun määrän. Tässä on tietenkin se vaikeus, että tuolla listalla tapahtuu paljon muutoksia ja sijoitukset vaihtelevat, eikä se ole pysyvä ja kiinteä lista. Hyvänä puolena tässä on se, että näihin elokuvien katseluun en ole laittanut mitään aikarajaa. Kyseessä ei ole vuoden projekti vaan koko loppuelämän.

Hyvin amerikkalaispainotteisia taitavat nuo listaideat olla. Joitain muitakin listoja pitäisi keksiä. Parhaat sata suomalaista onkin listattu täällä. Mistäs listalta vielä katsoisi? Joku lista, jossa elokuvia vain Euroopan ja Yhdysvaltojen ulkopuolelta? Mistähän sellaisen keksisi? Joku idea näissä listoissa kuitenkin pitää olla.

Painonhallinta

Tänä vuonna en tahdo tai osaa tehdä mitään tarkkaa tavoitetta painoasioihin liittyen. Tai sitten mietin sitä myöhemmin ja luon tavoitteita kesken vuotta. Ehkä tämän hetken tärkein tavoite olisi, että paino ei nouse tai jos nouseekin, niin se olisi sitten niiden armottomien lihaksieni ansiota. Tietenkin yksi tavoite voisi olla se, että mahtuisin niihin viimeisimpiinkin vaatteisiin, jotka vielä odottavat ylähyllyllä.

Kuntoiluun liittyvät tavoitteet:

  • kuntosalikäyntejä vähintään 52
  • en anna kuntosalilla järjestettävien kisailujen häiritä kuntosalitreeniä
  • kokeile ainakin jotain uutta tai harvinaista lajia
  • yli viikon tauot ovat sallittuja vain sairastellessa
  • hanki lihasta
  • venyttele
  • tahtoisin lisätä tähän sen yhden leuanvedon tekemisen, mutta en tiedä miten sen harjoittelisin ja missä sitä tekisin. Pitääkö ostaa oma tanko?

Ruokavalio

Karkkilakkoryhmään minut onkin jo lisätty facebookissa. Tämä vain tuli niin äkkiä. Pitäisi ensin päästä joulukarkeista eroon. Tällaiset kutsut ja ideat pitäisi saada viikko ennen aloitusaikaa, eikä edellisenä päivänä. Mietinkin sellaista vaihtoehtoa, jos lähtisin tähän vasta loppiaisena mukaan tai sitten kehittelen itselleni jonkun toisentyyppisen lakon tai kokeilun. Joskus kevään korvalla voisi tietenkin pitää jotain tipatonta kauttakin.

Mitä haasteita, tavoitteita ja toiveita te olette asettaneet itsellenne? Olisiko mielessä lisää haasteita, joihin voisit minut yllyttää? Antaa tulla vaan!


tiistai 1. tammikuuta 2013

Kirjanmerkkini

Tässä aihe, josta olen halunnut kirjoittaa jo pitkään ja aivan sattumalta marraskuussa Raisa aloitti tällaisen haasteen. Sopivasti siis sattui ja nyt saan hyvällä tekosyyllä kirjoittaakin tästä aiheesta. Seuraavaksi siis esittelen kirjanmerkkejäni.

Perinteinen kuitti.
Hyvin usein käytän kirjanmerkkinäni vain jotain mikä sillä hetkellä sattuu olemaan käden ulottuvilla. Tällaisia usein käytettyjä merkkejä ovat kuitit, karkkipaperit ja postikortit. Yleensä jos löydän jonkin kirjani välistä karkkipaperin, niin tiedän, että olen lukenut sitä kirjaa joulun aikaan. Harvoin muuten saan käsiini mistään karkkipapereita.

Ilmeisesti osa ihmisistä ei ole pitänyt näistä edellämainituista vaihtoehdoista, koska muutama vuosi sitten sain lahjaksi ihan oikeita kirjanmerkkejä. Kyllähän ne ovat ihania ja olen miettinytkin, että siinä olisi ihan mielenkiintoinen keräilykohde. Voiko kirjanmerkkejä olla koskaan liikaa? Eivätkä ne ainakaan vie paljon tilaa.

Tämä viiniopas roikkui mukanani koko kesän 2012
milloin minkäkin kirjan välissä, kunnes testamenttasin sen miehekkeelle.

Tämän kirjoja suojelevan enkelin sain äeteeltä.


Tämä litteä nalle on kenties kirjanmerkeistäni suurin suosikkini.
Tämä pehmeä ja laiha kaveri pitää hyvin huolta siitä mihin kohtaan kirjassa jäin.
Kun kirjan sulkee, niin nallesta näkyy suloisesti pää ja jalat.

Esholt
Uusinta kirjanmerkkiäni en ole vielä edes testannut.
Se tarttui mukaan Esholtista eli kylästä,
jossa ennen kuvattiin Emmerdalea.
Merkissä esitellään tärkeitä kuvauspaikkoja. Kirjanmerkki on ostettu pienestä putiikista, jossa nykyään myydään mm. kaikenlaista Emmerdale-krääsää ja muutakin Englantiin liittyvää. Kauppa sijaitsee samalla paikalla kuin tuo kuvauksissa käytetty postitoimisto ja taisi siinä vieläkin olla postitoimintaa.

Pointsit kotiin ja kunnianosoituksia niille, jotka tunnistavat avoinna olevat kirjat.

Kirjanmerkkejään ovat esitelleet ainakin:

Raisa blogissaan Kirjaurakka 2011 ja

Paula blogissaan Luen ja kirjoitan.

Haastan kaikki tätä lukevat esittelemään omat kirjanmerkkinsä. Oli niitä sitten yksi tai sata ja mitä ikinä ne ovatkaan olleet alunperin.