Vuosikatsaus 2014

Niin sanottujen suoritusten ja niiden lukumäärien suhteen viime vuosi meni ihan penkin alle. Kirjalista ei kovin pitkä ole, eikä urheilusuoritukset päätä huimaa. Mitä tulee liikuntaan, olenkin huomannut, että joka vuosi laitan aiempaa vuotta alhaisempia tavoitteita ja alitan ne joka tapauksessa. Eli parempi olisi pitää tavoitteet aina korkealla. Tästä innostuneena ehdin jo Heiaheiaankin kirjoittaa nämä tavoitteet: "Treenaan Iron man -kisoja, astronauttiuraa ja olympialaisia varten". Katsotaan mikä noista toteutuu sitten ensimmäisenä.

Tässä lyhyesti vuoden 2014 liikunnat:

Eivät ihan vedä vertoja kahden vuoden takaiselle 422 treenikerralle ja 237 treenitunnille.

Luettujen kirjojen lista näyttää tältä:

1. Hyvä syntymä, Minna Haataja
2. New Spring, Robert Jordan
3. The eye of the world, Robert Jordan
4. Maailman silmä, Robert Jordan
5. Stonehenge – Atlantiksen tuho, Harry Harrison & Leon Stover
6. Idän pikajunan arvoitus, Agatha Christie
7. Antioksidantit vakuutus terveydellesi, Antero Koponen
8. Jumalan moukari, Arthur C. Clarke
9. Valeren torvi, Robert Jordan
10. Ikiyö, Agatha Christie
11. Omin sormin suuhun, Gil Rapley
12. Lohikäärmeviiri, Robert Jordan

 
En pane päätäni pantiksi siitä, että tuossa ovat kaikki lukemani kirjat. Muutamia liikuntasuorituksia saattaa myös puuttua listalta. Sen verran hässäkkää ollut tämä vuosi, että jos joskus olenkin ehtinyt tekemään jotain, niin ei niitä aina ole ehtinyt tai muistanut kirjoittaa ylös.


Mitä sitten olen tehnyt koko vuoden? Alkuvuosi meni lähinnä taapertaessa, sitten pumpatessa ja loppuvuosi imettäessä. Mieli halajaa salille ja usein pyörittelen päässäni tekstejä, joita voisin blogiin kirjoittaa, mutta sinne ne sitten jäävätkin.

Miten joillain on aika pitää vauvablogia, kun se vauva vie kaiken ajan? Eivätkö sellaiset ihmiset nuku koskaan?
No, palataan taas asiaan viimeistään vuoden päästä.

(Olen kyllä haaveillut nyt puolimaratonillekin osallistumista. Sitä varten treenaamisesta olisi ollut kiva saada jotain pohdintoja ja sujumisia talteen tänne, mutta kuinkahan mahtaa käydä.)

Vuosi 2013

Vuoden 2012 lopussa kirjoitin näin: "Ensivuodella on kova paikka, jos se aikoo päihittää tämän vuoden."
Nyt on aika tarkastella kuinka kävi.

Viimeinen puolisko vuodesta 2013 meni kovin kiireisissä merkeissä. Blogiinkaan ei tullut paljoa kirjoiteltua. Siihen on oikeastaan ihan hyvät syynsä. Syksyn olin erittäin kiireinen ja väsynyt. Kaikki aika meni vain parin projektin parissa tai nukkumisessa. Toinen projekteista oli koulu, josta ei ole mitään mielenkiintoista sanottavaa ja toinen suurempi projekti oli eräs toinen juttu, josta en halunnut täällä vielä mitään mainita. Nokkelimmat pokkelimmat kenties arvaavatkin mistä on kyse, kun ovat lukeneet tämän tekstin loppuun.

No, mitenkäs se vuosi sitten meni minulla?

Kuntoilu

Olin asettanut itselleni tavoitteeksi, että kävisin kuntosalilla vähintään 52 kertaa vuoden aikana. Siinähän olisi vain kerta per viikko ja tavoite oli huomattavasti pienempi kuin mitä olin asettanut itselleni vuotta aikaisemmin. Ilmeisesti minun ei kannattaisi tehdä itselleni mitään tällaisia liian tarkkoja haasteita lukumäärineen. Plörinäksihän se meni. Jossain vaiheessa oli ehkä motivaatiopulaakin itse salitreeneihin ja viimeistään syksyn monen viikon flunssa kaatoi haaveet tuosta 52 kerrasta.

Muutenkin lista liikunnoista, joita olen eniten harrastanut on hämmästyttävän arkinen. Missä sieltä ovat ne kaikki erikoiset ja hauskat ryhmäliikuntatunnit? Eivätkä pyöräilykilometritkään näytä ihan niin hyviltä kuin aiempina vuosina. Jälkimmäinen sentään selittyy sillä, että kertaakaan ei ole tarvinnut käydä töissä. Ensimmäistä voisi selitellä ehkä sillä, että olen käynyt monissa eri jutuissa, eikä viime vuonna mikään ollut erikoisemmin vakiotuntini. Koko listaa katsellessa liikuntasuorituksista löytyy kuitenkin kaikenlaista, mm: tankotanssia, luistelua, vatsatanssia, joogapilatesta, zumbaa, kahvakuulaa ja kaikenlaista jumppaa. Jopa yksi kerta pesiksen peluuta! Myös se monen viikon flunssaillu teki tähän varmasti myös osansa. Ensin en päässyt moneen viikkoon liikkumaan ja sitten en oikein uskaltanutkaan palata liikunnan pariin tai tiennyt, että mitä kaikkea sitä uskaltaisi tehdä. Harjoituksia olen merkannut ylös 260, joista kertyy yhteensä 153 tuntia. Tuosta ei voi kuitenkaan tehdä mitään oikeita johtopäätöksiä sen suhteen mitä liikkumiseni yleensä kestäisi, koska ihan jokaiseen juttuun (esim. uintiin) en ole joka kerta laittanut niitä aikoja. Joskus taas laitan koko päivän pyöräilyt yhteen, vaikka ne olisikin tehty useammassa osassa. Joka tapauksessa luvut kalpenevat edellisen vuoden lukujen 422/237 rinnalla. Tähän keksin äkkiä ainakin kolme (teko)syytä:
1. Se pitkä flunssailu.
2. Koulu ja muut kiireet. (Koko lukuvuonna en ole päässyt niille ryhmäliikuntatunneille, joille haluaisin kaikkein eniten. Paitsi jos on ollut joku vapaapäivä.)
3. Hyötyliikunnan väheneminen. (Nykyään ei tarvitse tehdä niin pitkiä matkoja ja talven olen kulkenut bussilla.)

Kirjallisuus

Innokkain mielin aloitin alkuvuodesta kirjahaasteita. Hyvin pian kuitenkin huomasin, että lukemisesta meinasi tulla pakkopullaa ja hylkäsinkin haasteet kokonaan. Olen kuitenkin ylpeä siitä, että normaalia enemmän luin kirjoja, jotka löytyivät ihan omasta hyllystäni. Vieläkin siellä silti on lukemattomia kirjoja. Kirjastosta lainasin vaihtelevasti kirjoja. Kesällä luin vähän kevyempää, kun työt olivat niin rankkoja (lapsenvahtihommia) syksyllä lainailin enemmän kirjoja, joista toivoin oppivani jotain uutta. Lapsuuden ajan Lotta-kirjoihin oli ihanaa palata pitkästä aikaa. Kenties ensikesänä jatkan siitä mihin jäin. Kyseessä ehdottomasti kesälukeminen. Ei noita nyt talvella olekaan tehnyt mieli lukea.
Osa kirjoista jäi vähän kesken, niin en ihan kaikkia ole viitsinyt tähän listaan kirjoittaa, mutta tässä kuitenkin suurin osa niistä, joita luin:

1. Kuninkaan Salamurhaaja, Robin Hobb
2. Islannin kirjailija, Hallgrímur Helgason
3. Tikapuut Tarinoita, Kari Krapu
4. Monte Criston Kreivi, Alexandre Dumas
5. Lottapa tietenkin, Merri Vik
6. Vitamiinivallankumous, Knut T. Flytlie
7. Niin Lotan tapaista, Merri Vik
8. Lemmikkikaupan tytöt, Snellman, Anja (äänikirja)
9. Laihtumisen säännöt, Bob Harper
10. Palaneen talon salaisuus, Enid Blyton
11. Kadonneen kissan salaisuus, Enid Blyton
12. Lotta on aina Lotta, Merri Vik
13. Käytä järkeäsi Lotta, Merri Vik
14. Kolme etsivää ja kauhujen linna, Alfred Hitchcock
15. Detox PUHDISTA KEHOSI JA LAIHDU, Ulrika Davidsson
16. Rajaton, Jillian Michaels
17. Älä lannistu Lotta, Merri Vik
18. Monty Pythonin maailma, Pythonit & Bob McCabe
19. Murha maalaiskylässä, Agatha Christie
20. Lohikäärmeen surmaajan paluu, R.A. Salvatore
21. Pieni talo preerialla, Laura Ingalls Wilder
22. Liikunnallisen äidin käsikirja, Anneli Päivänsara
23. Harry Potter ja viisasten kivi, J.K. Rowling (äänikirja)
24. Kantamisen kausi Aika raskaudesta sylihoitoon, Malla Rautaparta
25. Harry Potter ja salaisuuksien kammio, J.K. Rowling (äänikirja)
26. Liikkuva äiti, Virva Pisano
27. Marjoja & Maskaraa, Noora Shingler
28. Tykit, taudit ja teräs, Jared Diamond
29. Kirstun arvoitus, Agatha Christie
30. Azkabanin vanki, J.K. Rowling (äänikirja)
31. Salamurhaajan taival, Robin Hobb
32. Darwinin radio, Greg Bear

33. 

    Turkissa, linnoituksella.

    Dath Vader ja poika, Jeffrey Brown
    
    

Käsityöt

Tavoitteenani oli: "Ylipäätään tehdä enemmän käsitöitä ja nimenomaan valmiiksi asti. Tehdä valmiiksi keskeneräiset käsityöt. Korjata takit ompelemalla saumat kiinni ja napit paikalleen tai heittää ne takit kokonaan menemään."
Tässä olen onnistunut siinä mielessä, että kyllähän noita kaikenlaisia juttuja on tullut tehtyä ja jopa ihan valmiiksi astikin. Noita takkiasioita ja muita en vain ole muistanut lainkaan. Olisi varmaan pitänyt tulostaa nämä tavoitteet ja laittaa seinälle johonkin, mistä olisin nähnyt ne säännöllisesti. Katsotaan, jos saisin ne takit korjattua tänä vuonna. Annettakoon anteeksi tämä unohdus ihan jo siksi, että kyseessä ovat talvitakit, enkä ole pystynyt tänä talvena käyttämään normaaleja takkejani.

Muu elämä ja kohokohdat

Tippukiviluolassa, arvatkaa missä.
No, Turkissa.

Mieleen vuodesta jäivät lämmin ja mukava kesä ja kaikki mukavat reissut. Suurimpana reissuna Turkin matka. Kesän kruunasi voitto Kuntoportin menestystarinakisassa. Kiitos vielä kaikille äänestäneille.

Aiempiin vuosiin verrattuna elämä oli paljon rutinoituneempaa. Ensimmäisestä puolesta vuodesta voisi melkein sanoa, että tylsää. Onnellista, mutta tylsää. Siinä ei kuitenkaan ole mitään huonoa. Ihan kiva, että välillä voi rauhoittua rutiineihinkin, eikä elämä ole koko ajan pelkkää draamaa draaman perään ja seikkailuista toiseen hyppäämistä. Välillä on ihan hyvä rauhoittuakin. Hauskaa on silti tullut pidettyä, mutta ihan sellaisten tavallisten asioiden parissa, esim. leffat, kirjat, stand up -illat, koti-illat ja kaikenlainen mukava arkinen puuhailu.

Vuosi 2013 ei tuonut mukanaan niin suuria muutoksia kuin 2012, jolloin kaikki elämässä tuntui muuttuvan. Voisin vaikka lyödä vetoa, että vuosi 2014 tuo tullessaan varmasti ainakin yhden suuren muutoksen.

Kesän kymmenen miinusta ja plussaa.

Sain Juoksevan Basiliskin Päiviltä haasteen kirjoittaa kesästä: "Haastetun tulee listata kesän 10 plussaa ja 10 miinusta. Avaa vastauksia myös omin ajatuksin ja kuvin. Jaa haaste eteenpäin kolmelle blogille ja ilmoita haastamisesta ko. bloggaajalle". Muutama päivä tässä tekstin hautomisessa on mennyt, koska hirveän vaikea keksiä kymmentä kohtaa molempiin. Etenkin noihin miinuksiin. Enkä valitettavasti ainakaan heti voi havainnollistaa näitä kuvinkaan, koska en tiedä missä kamerani on. Kuvia siellä kamerassa olisi kyllä ja vaikka kuinka paljon. (Ehkä lisäilen ne tänne jälkikäteen tai esittelen kesäkuviani jossain toisessa kirjoituksessa.)

Tässä siis miinusten ja plussien kautta kooste minun kesästäni.

 

Plussat

Doctor Who

Pitkällisen houkuttelun jälkeen siskoni ryhtyi vihdoinkin katsomaan Doctor Whota ja hurahti siihen lopullisesti. Ehkä jopa vähän liikaakin?

Sukujuhlat

Heinäkuun alussa vietimme tätini syntymäpäiviä ja oli oikein hauskaa nähdä monia sukulaisia pitkästä aikaa. Suurinta osaa heistä en ollut nähnyt vuosiin. Laulu raikasi, juttuja kerrottiin ja hauskaa pidettiin. Osa aikuisista oli aloittanut juhlinnan jo edellisenä päivänä, joten he eivät jaksaneet valvoa kuin noin kolmeen. Me nuoret jatkoimme keskenämme hiukan pitempään. Kaikille riitti paikkoja hyvin, kun pihalle oli järjestetty oma leirintäalue, jossa jokainen porukka nukkui omassa teltassaan.

Telttailu

Ensimmäistä kertaa 15 tai 20 vuoteen nukuin pitkästä aikaa teltassa. Ainakin kolmessa eri paikassa ja yhteensä kahdessa eri teltassa tuli nukuttua. Mukavaa vaihtelua sisällä nukkumiseen. Pitäisi useamminkin nukkua teltassa ihan vaan huvikseenkin, jollei mitään parempaa syytä ole.

Reissut

Tänäkin kesänä tuli reissattua paljon kaikkialla. Oli se sitten omissa sukulaisissa tai miehekkeen sukulaisissa, Ähtärin eläinpuistossa tai Turkissa, niin hauskaa oli. Aika vähän tuli oltua kotona koko kesänä.

Tankotanssitreenit

Tankotanssitreeneissä oli hauska käydä ja tuntui, että pitkän tauon jälkeen edistyikin ihan eri tavalla. Tai ylipäätään jonkinlaista kehitystä oli havaittavissa. Hyvinä päivinä, kun kaikki sujuu hyvin ja tuulee oikeasta suunnasta ja tähdet ovat kohdillaan, osaan jo invertoidakin eli seistä tangolla pää alaspäin. Siitä en rupea puhumaan näyttääkö se hyvältä vai kömpelöltä. Pääasia, että se vihdoinkin on onnistunut!

Aurinko

Tänä kesänä on lämpöä ja aurinkoa riittänyt mukavasti. Saisi aina olla vähintään näin hyviä kesiä, ellei jopa vähän parempia. Olisihan tämä toki voinut kestää vähän pitemmälle. Tai ehkä saamme syyskuussa vielä jotain yllättäviä aurinkopäiviä? Kesä alkoi jo toukokuun alussa tai puolessavälissä ja kesti elokuulle. Kuulemma jossain vaiheessa oli yksi kylmä viikko, mutta me olimme juuri silloin Turkissa nauttimassa lähes 40 asteen helteistä.

Painolukemat

Kesän aikana ehdin käväistä alhaisemmassa painossa pitkään aikaan. Vähän aikaa vaaka näytti 68,1 kg. Eli vain 100g "ylipainoa". Ylipäätään se, että painoin alle 70 kg oli ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2005. Heti sen perään vain sattui tulemaan näitä kesäkiloja, joiden kyllä odotan tippuvan ihan vain sillä, että tulin taas kotiin rutiinien pariin.

Lukeminen

Kesällä oli paljon aikaa lukea. Tein sitä mm. automatkoilla, lentokoneessa, rannalla, riippumatossa, takapihalla. Kesän kunniaksi luin muutamia lyhyitä lasten/nuortenkirjojakin. Ne olivat mukavan kevyttä lukemista. Etenkin silloin kun olin lastenvahtihommissa, enkä olisi jaksanut rasittaa aivojani yhtään millään haasteellisemmalla. Luin mm. Lotta-kirjoja ja Enid Blytonin Salaisuus-sarjaa. Loppukesästä kotosalla lukaisin myös kirjan Pieni talo preerialla. Joskus pikkutyttönä olen lukenut sarjan ensimmäisen osan Pieni talo metsässä, mutten jostain syystä koskaan lukenut niitä jatko-osia.

Marjat ja mehut

Koska tänä kesänä en ollut oikeissa töissä, niin olin heti lähtövalmiina, kun äiti soitteli, että marjat olisivat kypsiä. Vajaan viikon verran siis keräsin marjoja, joita pakastimme sellaisinaan ja marjoja mehuihin. Lopulta marjoja ja mehuja tuli enemmän kuin omaan pakastimeeni olisi mahtunutkaan. Kyllä tänä talvena kelpaa.

Menestystarinakisa 

Yksi koko kesän parhaista jutuista oli tietenkin se kun voitin Kuntoportin menestystarinakisan ja voitin vuoden ilmaiset treenit. Nyt minulla on ensivuonna varaa syödä muutakin kuin vanhoja kengänpohjia ja pikkukiviä. Vieläkin saa hymyn huulilleni. Kiitos vielä kaikille äänestäneille!

Miinukset

Tässä kirjoituksessa kesti ihan älyttömän kauan siksi, kun en meinannut keksiä mitään miinuksia. Tämä kesähän oli aivan mahtava ja täydellinen. Ei kai tässä mitään huonoja juttuja ole ehtinyt tapahtumaan. Yritetään nyt kuitenkin jotain keksiä.

Blogit

Lomaillessa ja kesästä nauttiessa en ehtinyt lukea muiden blogeja niin paljon kuin olisin halunnut. Kirjoittamaankaan en kovin paljoa ehtinyt. Alkukesälle olin ajastanut kirjoituksia, niin niitä tuli jonkin aikaa säännöllisesti, mutta sen jälkeen en paljoa ehtinyt koneella käväistäkään. Nyt olenkin ihan pihalla siitä mitä kaikille kuuluu ja mitä on tapahtunut. Ei tässä oikein ehdi kaikkien vanhoja kesäkirjoituksia näin jälkikäteenkään lueskella.

Salitreenit ja kuntoilu

Pitkään tuntui siltä, etten ole liikkunut kesällä lainkaan ja siitä piti ruveta nyt valittamaan. Tajusin kuitenkin, että eihän tässä nyt ihan sohvaperunana ole tullut koko kesää vietettyä. Nykyään vain liitän Kuntoportin niin vahvasti liikuntaan, että unohdan laskea kaiken muun mukaan. Kyllähän minä olen mm. käynyt tankotanssitunneilla, uinut, harrastanut kaikenlaista hyötyliikuntaa, kuten: kävely, pyöräily ja lasten kanssa riehuminen.

Koikkuliinin poissaolo

Koira ei käynyt luonani koko loman aikan. Tämä oli varmasti isoin miinus ja ehkä tällä voisi korvata muutaman, jos en keksi näitä tarpeeksi.

Kengät

Monet kengät ovat menneet rikki. Olenkohan koko elämäni aikana aiemmin heittänyt niin monia kenkiä roskiin, kun nyt olen heittänyt vuoden sisään. Isoin osa tästä roskiinheittelystä on tapahtunut nyt kesän aikana. Monet hyvät ja nätit kesäkengät meni ihan säpäleiksi syystä tai toisesta ja kahdet lenkkaritkin olen joutunut hyvästelemään. Olisikohan nyt jotain hyviä alennuksia, joista löytäisin hyviä ja kapeita kesäkenkiä vai joko on siirrytty syyskenkiin?

Lotto

Vieläkään ei tärpännyt. Jokohan se pääpotti sitten talven mittaan tulisi.

Koulu

Kesä oli/on vielä ihan kesken ja piti mennä kouluun. Mitä peliä se tämmöinen oikein on? Kysynpähän vaan! Koulujen pitäisi alkaa vasta syksyllä, eikä kesällä.

Lyhyys

No, oishan se ihan kiva, jos vuodenajat menisivät näin: kesää 8 kk, syksyä 2 kk ja talvea 2 kk. Vaikka säiden puolesta kesä onki vaikuttanut pitkältä, niin tuskinpa näitä kelejä sinne joulukuuhun asti kestää.

Mansikoiden puute

En ehtinyt ostaa tai kerätä paksteeseen lainkaan mansikoita. Eipä sinne kyllä mitään enää mahtuisikaan, jos jostain yhtäkkiä niitä saisi.

Kynnet

Kerrankin kun olisi ollut luvallista käyttää kynsilakkaa ja pitää kynnet nättinä, niin muistin lakata niitä aika harvoin. Nyt taas kaikki kynsilakat odottavat kaapissa turhana koko talven ajan ja kuivettuvat sinne.

Ötökät

Niitäkin on vissiin ollu välillä ja vaikka missä.



Olen kesällä lukenut niin vähän blogeja, etten tiedä jos vahingossa haastankin jonkun sellaisen tähän, joka on tämän jo tehnyt. Siitä huolimatta haastan seuraavat ihmiset ja blogit:

Luen ja kirjoitan - blogin Paula.

Shamrock garagen Juusto(, koska todellakin haluan nähdä mitä tästä listasta saa aikaan piirtämällä. Melkoinen urakka varmasti edessä, jos jaksaa lähteä mukaan.)

Kolmantena haastan Dieetti Diili -blogin Katarinan.

Lykkyä tykö urakkaan! Innolla odotan kuulevani teiltä etenkin niitä plussia!

Runoutta kirjahyllystä

Muistan joskus nähneeni, että tällainen haastekin liikkui joskus jossain. Minua tähän ei ole kukaan haastanut, enkä tiedä oliko alkuperäisessä jotain tarkempiakin sääntöjä. Haastan kaikki innokkaat lukijat mukaan tähän!

Runoutta kirjahyllystäsi eli mitä runoja tai tarinoita voi saada aikaan kirjojen nimistä. Minä tein (tällä kertaa) vain yhden. Tässä se tulee:

Kipin, kapin koulutietä.
Tikapuut, se ainoa oikea salamurhaajan taival.
Mielessä vain se, kun kyyhkyset katosivat lähimetsässä.

ONNEKSI OLKOON!

Arvontapäivän odotus oli jännittävää loppuun asti ja vihdoinkin se saapui.

Kun viimeinen osallistumispäivä oli päättynyt, niin suoritin arvonnan.

Otin viisi tyhjää paperilappua ja kirjoitin niihin osallistujien nimet:

Raisa

Raisa

Raisa

Raisa

Raisa

Sitten suoritin jännittävän arvonnan. Kaksi lappua oli nostettava, jotta tietäisin niin päävoiton kuin lohdutuspalkinnon voittajat.

Pääpalkinto meni Raisalle ja lohdutuspalkinto Raisalle! Onneksi olkoon! Voittoina olivat siis tämä mahtava kirja ja nämä upeat muotit.

Tämähän sattui vielä sopivasti näin nimipäiväsi aikaan! Hyvää nimipäivää Raisa ja vielä kerran suuret onnittelut!

Helmikuuksi elämä tauolle.

Tein ison päätöksen. Otin tämän helmikuun itselleni kokonaan lomaa saleilusta. Jos tässä nyt saisi itseään kunnolla terveeksi. Jos sitten ihmeen kaupalla tervehdyn salaman nopeasti, niin parempi aloittaakin kuntoilu rauhallisesti. Eli jos kotona silloin tällöin treenaan tai käyn välillä uimassa, niin se ei vielä mitään kovin rankkaa ole. Jos loppukuusta oikein hulluksi heittäännyn ja tahdon jotain rankempaa tai edes jotain joka on näiden neljän seinän ulkopuolella, mutta kävelymatkan päässä, niin kenties ostan sitten sen tankotanssikurssikortin.

Liikunnan radikaali vähentäminen vain tarkoittanee sitä, että tästä lähin pitäisi varmaan vieläkin tarkemmin katsoa mitä suuhunsa pistää ja kuinka paljon. Eli tarkkoja ruokailusuunnitelmia olisi taas tehtävä. Ehkä jonkinlainen sokerilakkokin voisi olla mielenkiintoinen. Siihen vain en kokonaan pysty. Sitten en söisi koulussa varmaan mitään. Niistä pöperöistä kun ei koskaan tiedä, mitä niihin on tungettu. Köyhähän ei ilmaisesta ruokailusta voi kieltäytyä. Kotona voisin sitten yrittää katsoa, etten söisi mitään mihin on lisätty sokeria. Voi mennä aika vaikeaksi. Etenkin kun en ole ainoa jääkaapin täyttäjä tässä taloudessa. Katsotaan miten käy tai mille tässä alkaisi. Toisaalta syödäänhän tässä jo nyt eri ruokia, kun minä en koskaan syö tehotuotettua lihaa ja mieheke on hurja raakalainen ja lihansyöjä. Että olisihan se jatkossakin varmaan helppoa tehdä ihan eri ruoat.

...........

..........


Tässä ehti olla yö ja päiväkin välissä ja olen mietiskellyt enemmänkin noita ruoka-asioita ja sitä, että pitäisikö sittenkin vielä laihduttaa jotain 2-7kg pois. Kummastuttaa vain, että miten sen tekisi. Olisin valmis noudattamaan vaikka mitä ruokavaliotakin, jos se vain olisi järkevä ja terveellinen ja sillä saisi jotain tuloksia aikaan. Pitäisi varmaan antaa se homma jonnekin ammattilaisen käsiin ja käskeä tekemään meikäläiselle tarkka ruokavaliosuunnitelma. Omat suunnitelmat kun kaatuvat aina viimeistään siihen, että en koskaan tiedä syönkö liikaa vai liian vähän. Vaikea tietää, mikä on se sopiva määrä.

Sitten kysymys tai äänestys. Kumpi vaikuttaa paremmalta, kumpaa sinä söisit? Alla sekä miehekkeen "pyttäri" että meikäläisen.

Perunaa, sipulia, kinkkua, munaa.

Bataattia, porkkanaa, sipulia, aurinkokuivattua tomaattia, jalapenoja ja tofua.

Älkää unohtako arvontaa! Vielä on huomiseen aikaa! Eikä palkinto ole oikeasti niin huono kuin voisi luulla. Olen vain päättänyt pistää eteenpäin kaikki sellaiset kirjat hyllystäni, joita tuskin aion lukea uudestaan.

ARVONTA & Islannin kirjailija, Hallgrímur Helgason

Nyt sain vihdoinkin luettua ensimmäisen kirjan, joka sopii tämän vuoden kirjahaasteisiini. Eli ensimmäisen kirjan omasta hyllystäni. Tämä suuri kunnia oli kirjalla nimeltään

Islannin kirjailija (Hallgrímur Helgason)

Kirja oli sellainen, että useassakin kohdassa mietin, että onko alkuperäinenkin teksi ollut niin erikoista ja yrittänyt olla taiteellista vai onko alkuperäinen teksti ollut ihan normaali ja selkokielinen ja tämä oli vain huono käännös.

Olen huomannut että tuollainen olo tulee lähes aina kun lukee jotain kirjaa, jonka alkuperäinen kieli on jotain muuta kuin suomi tai englanti. Ovatko englannin kielen lauserakenteet, sanonnat yms. niin tuttuja, että tekstiä on helppo ymmärtää, vaikka kääntäjä tekisikin virheitä ja/tai kääntäisi sanontoja liian sanatarkalleen.

Heti jos jostain itselle tuntemattomammasta kielestä käännetään kirjaa, niin jotain siitä alkuperäisestä jää käännökseenkin ja olen heti paljon enemmän hukassa. Sanatarkalleen käännetyistä sanonnoista tulee vain epämääräistä sanojen heittelyä.

Joitain ihan kummallisia sanavalintojakin kirjassa oli, jotka saivat minut kummastelemaan, esim:
Vähänläntä (Voiko noinkin sanoa? Tällä ilmeisesti tarkoitettiin lyhyenläntää.)
Sarmööri
Puistokatu (New Yorkista puhuttaessa olisi varmaan voinut vain sanoa Avenue?)

Näiden outojen sanavalintojen takia jäin miettimään, että kenties kirjassa ja sen käännöksessä on paljon muutakin häikkää, joka ei vain niin pahasti silmään pistänyt, mutta jäi silti alitajuisesti vaivaamaan.

Oli se sitten tarkoitus tai ei, niin tähän kirjaan joka tapauksessa sopi tuollainen vähän sekavampikin kieli. Olihan tässä aihekin hyvin erikoinen ja välillä olimme pitkiäkin pätkiä kirjailijan pään sisällä ja eihän sellainen voisi mitenkään olla selkokielistä. Kai kaikkien kirjailijoiden (tai ylipäätään taiteilijoiden) pitääkin olla vähän sekaisin.

En oikein vieläkään osaa sanoa pidinkö tästä kirjasta vai en. Tuskin tätä haluan lukea koskaan uudelleen, mutta olisi liioiteltua sanoa, että tämä olisi ollut huono. Vuorotellen tapahtui jotain sellaista, että mielestäni kirjassa mentiin typerämpään suuntaan tai sitten yhtäkkiä kirjasta tulikin mielenkiintoisempi. Ehkä sitten osa tarinoista kiinnosti enemmän kuin osa. Tässä kun sai ikään kuin monta tarinaa yhdellä iskulla. Liikaa en haluaisi paljastaa tästä kirjasta etukäteen, mutta kun vasta lopuksi luin takakansitekstin, niin oli yllättävää kuulla, että kirja, jota tässä kirjassa käsitellään onkin ihan oikea kirja ja tämän lukemani kirjan henkilö löyhästi perustuu ihan oikeaan kirjailijaan, joka on voittanut Nobel-palkinnon sillä kirjallaan. Pitäisiköhän nyt lukea sekin. Todennäköisesti siinä ei olisi minulle enää mitään uutta nyt kun olen lukenut tämän Islannin kirjailijan. Olisi pitänyt lukea nämä kirjat toisinpäin.

Suosittelen tätä kirjailijoille tai kirjailijoiksi haluaville.

Koska en tätä kirjaa halua lukea enää uudestaan ja kirjahyllyyni tarvitsisi saada tilaa uudemmille kirjoille, niin lahjoitan tämän sille, joka voittaa sen arvonnassa. Mielelläni myös kuulisin mitä muut ovat mieltä tästä kirjasta. Voittajan ei tietenkään ole pakko raportoida lukemisestaan mitään, mutta ainakin itse pidän peukkuja pystyssä, että joku kirjablogin pitäjä sen voittaisi. Saat toki osallistua, vaikket pitäisi kirjablogia tai ylipäätään mitään muutakaan blogia.

Muotin heitin pesuun heti kuvaustilanteen jälkeen.
Oli vain kiire saada tänne tämä kuva, että saan
julkaista uuden tekstin.

Arvonta alkaa nyt ja voit osallistua siihen jättämällä kommentin tähän tekstiin. Jos liityt samalla lukijaksi tai olet jo, niin saat kaksi arpaa. Kerro kommentissasi montako arpaa tahdot. Arvonta suoritetaan 7.2. Jos en utelujen jälkeen kuule voittajasta kahden viikon sisään mitään, niin suoritan arvonnan uudelleen.

Lohdutuspalkintona (tai parempana palkintona niille, jotka eivät lue niin paljon) arvon myös turhaksi jääneen jääpalamuotin. Se on pehmeämpi kuin tavalliset jääpalamuotit, mutta ei yhtä pehmeä kuin tuo uusimpani. Eli olen tehnyt sillä muutaman kerran raakasuklaita, mutta siihen tarkoitukseen muotti on hiukan liian kova ja irroittelu liian vaikeaa. Ei kuitenkaan mahdotonta. Ainakin jäiden tekoon tuon pitäisi olla ihan hyvä. Kuvioina siinä on sydämiä, tähtiä ja renkaita. (Tai jos kukaan ei oikeesti halua tuota muottia, niin en sitä väkisin lähetä. En vaan tarvi sitä enää ite ja aattelin, että joku vois tarvita.)

Shoppailuja, leffakuulumisia ja kaikkea muuta sellaista.

Viime viikko oli touhukas ja mukava. Omien shoppailujen lisäksi kirjahyllyni sai lisää täytettä, kun uusin kirjani saapui postissa. Voitin vastikään arvonnassa Ken Bruenin London Boulevardin, joka siis saapui minulle perjantaina. Kiitos TeeTeelle tästä hienosta kisasta. Kannattaa käydä lukemassa hänen blogiaan Kirjatoukka.

Keskiviikkona kävin elokuvissa katsomassa Anna Kareninan ja Piin elämän. Hyvällä mallilla siis se, että saisin ennen gaalaa katsottua mahdollisimman paljon tämän vuoden Oscar-ehdokkaita.

Anna Karenina oli positiivinen yllätys. Sen pitäisi saada vähintäänkin jonkinlainen lavastus-,kuvaus-, tai puvustuspalkinto. Hyvinkin voisin kuvitella, että tämä olisi niitä harvoja elokuvia, jotka toimivat paremmin kuin kirja, vaikken ole sitä koskaan lukenutkaan. Jäi vain sellainen kuva, että kirja olisi pitkäveteinen ja elokuvassa kaikki parhaiten tehty oli sellaista, jota ei voi kirjassa tehdä samoin. Mielenkiinto silti heräsi ja ehkäpä luen tuon joku päivä.

Piin elämä oli suurinpiirtein sellainen kuin olin odottanutkin. Siitä toki olikin alunperin isommat odotukset kuin Anna Kareninasta. Tässä taas luulen, että kirja voisi olla parempi. Sitäkään en ole itse lukenut, mutta kenties vielä joskus.

Kirjakaupassa sattuikin hassu tapaus. Ostin ihan muita kirjoja ja tiskillä minulle yritettiin vielä kaupitella sitä Piin elämää. Naureskelin siinä, että en nyt osta sitä kun olen juuri menossa katsomaan sitä elokuviin. Muutenkin minua jäi huvittamaan tuo tapaus. Ei kai kirjakaupassa yleensä yritetä vielä tiskillä kaupata jotain muita kirjoja? Muissakin liikkeissä se mitä lähtiessä tiskillä yritetään kaupata mukaan on yleensä jotain pientä, esim. karkkia, kyniä, pinssejä tai jotain krääsää. Kummallista, että nyt yritti ihan kokonaista kirjaa kaupata.

Kirjojen lisäksi kävin ostamassa Ekolosta erilaisia jauhoja ja Anttilaan kävin käyttämässä lahjakortin. Sillä sain uudet karamellimuotit, vesimelonin ja greipin tuoksuista ihorasvaa ja vielä kasvonaamion. Yleensä en tuollaisia kasvonaamioita ostele. Ainakaan näissä pienissä paketeissa. Nyt vain oli heitettävä jotain pientä vielä mukaan, että saan koko lahjakortin käytettyä.

Nyt täytyisi varmaan heittää tuo kasvonaamio naamalle, leipoa jotain hyvää ja ruveta lukemaan noita kirjoja.

Onko joku jo ehtinyt lukea Varpu Tavin uusimman kirjan, hyppynarukuurin? Itse en tuota ole vielä käsiini saanut, mutta netissä tuntuu tuosta olevan juttua jo pullollaan. Olinkin jo vähän haaveillut siitä, josko muun liikunnan oheen lisäisin tuon hyppynarukuuriin mukaan. Netistä kun jo löytyi tuo ohjelma. Noin vuosi sitten ostin hyppynarunkin, mutta melko vähiin ovat hyppimiskerrat jääneet. Etenkin talven ajaksi tuo hyppiminen olisi hyvä idea. Lenkille kun ei pääse ja pihalle ei huvita lähteä. Kilttinä tyttönä haluaisin kuitenkin aloittaa hyppimisen maanantaina, enkä minään muina päivinä. Yllätys, yllätys, olen nyt liian sairas mihinkään hyppimishommiin. Tässä kuitenkin kopioituna tämä ohjelma:

1. viikko:
Maanantai: 1 x noin 5 min, noin sata hypähdystä. Pidä tarvittaessa taukoja.
Tiistai: 2 x 5 min, kummallakin kerralla noin sata hypähdystä. Toisen sarjan voi tehdä aamulla, toisen illalla.
Keskiviikko: 1 x 5 min
Torstai: Treenitauko
Perjantai: 2 x 5 min
Lauantai: 1 x 5 min
Sunnuntai: Treenitauko
2. viikko:
Maanantai: 3 x 5 min
Tiistai: 1 x 5 min
Keskiviikko: 3 x 5 min, voit halutessasi tehdä treenin kolmessa osassa
Torstai: Treenitauko
Perjantai: 1 x 5 min
Lauantai: 3 x 5 min
Sunnuntai: Treenitauko
3. viikko:
Maanantai: 1 x 5 min normaalia hyppimistä, sitten vauhtihyppelyä (mahdollisimman nopeaan tahtiin niin monta hyppyä kuin pystyt), sen jälkeen 5 min rauhallisempaa hyppelyä
Tiistai: Treenitauko
Keskiviikko: 2 x 5 min, kokeile sitten yhdellä jalalla hyppimistä
Torstai: 1 x 5 min
Perjantai: 1 x 5 min normaalia hyppimistä, sitten vauhtihyppelyä (mahdollisimman nopeaan tahtiin niin monta hyppyä kuin pystyt), sen jälkeen 5 min rauhallisempaa hyppelyä
Lauantai: Treenitauko
Sunnuntai: 1 x 5 min
4. viikko:
Maanantai: 1 x 15 min
Tiistai: Treenitauko
Keskiviikko: 10 min aamulla, 10 min illalla
Torstai: Treenitauko
Perjantai: 1 x 15 min vaihtoaskelhyppelyä ja 1 x 5 min vauhtihyppelyä
Lauantai: Treenitauko
Sunnuntai: Hypi 500 kertaa siinä ajassa kuin pystyt

Loppujen lopuksi kuitenkin ajallisesti hyvin vähän hyppimistä per päivä. Mielenkiintoista testata mitä tällainen pieni lisä tekisi ja miten tehoaisi. Ehkä sitten aloitan tämän ensimaanantaina?


P.s syksyllä kauhistelin sitä, että en jonkun tankotanssitunnin lämmittelyn aikana pystynyt tekemään siltaa, vaikka aina olen osannut, mutten vain ole tainnut noin kymmeneen vuoteen kokeilla. No, viikonloppuna yritin sitten näyttää miten vaikeaa se nykyään on, enkä enää osaa. Kappas, nyt se sitten onnistuikin ihan hyvin. Onkohan silloin ollut vain jotenkin huono päivä tai tuullut väärästä suunnasta vai mitä kummaa, kun en siinä syksyllä onnistunut?

Vuoden 2013 haasteet ja tavoitteet

Uuden vuoden lupauksia en suostu tekemään, mutta jotain tavoitteita ja haaveita on hyvä olla ja on minua jo jonkinlaisilla haasteillakin heitetty. Nämä ehkä ovatkin vasta alustavaa tuumailua kuin mitään varmoja lupauksia mihinkään.

Käsityöt

Ylipäätään tehdä enemmän käsitöitä ja nimenomaan valmiiksi asti. Tehdä valmiiksi keskeneräiset käsityöt. Korjata takit ompelemalla saumat kiinni ja napit paikalleen tai heittää ne takit kokonaan menemään.

Kirjallisuus

Raisan blogista voisin suoraan varastaa pari kirjoihin liittyvää haastetta. Alunperin haasteet ovat lähteneet täältä ja täältä ja lisää lukuhaasteita voit etsiä täältä. Klikkaamalla saat tarkemmat tiedot haasteista. Ensimmäisessä haasteessa Kansankynttiläin kokoontumisajossa luetaan tietokirjoja eri kategorioista kavuten yhä ylemmille tasoille.

Sytkäri - 3 kirjaa ja 2 kategoriaa

Taskulamppu - 6 kirjaa ja 3 kategoriaa

Hehkulamppu - 9 kirjaa ja 4 kategoriaa

Kategoriat ovat seuraavat:

I) Filosofia
II) Psykologia
III) Uskonto
IV) Yhteiskunta
V) Media ja viestintä
VI) Maantieto
VII) Matkat
VIII) Kansatiede
IX) Luonnontieteet
X) Luonto ja ympäristö
XI) Matematiikka
XII) Tekniikka, teollisuus (esim. muotoilu) ja liikenne
XIII) Käsi- ja puutyöt, kokkailu & muunlainen askartelu. Huom! Edellyttää kirjan avulla toteutetun projektin.
XIV) Talous ja kuluttaminen
XV) Kirjallisuustiede
XVI) Kielet ja kielitiede
XVII) Historia
XVIII) Kuvataide, musiikki, tanssi ym.
XIX) Elämäkerrat ja muistelmat
XX) Yleisteokset

Toisessa kirjahaasteessa luetaan lukemattomia kirjoja omasta hyllystä ja lukumäärien perusteella yritetään kivuta jollekin vuorelle. Minä en taida uskaltaa ottaa omaksi tavoitteekseni tuota Kolia isompaa. Tarkempi tutkimusretki kirjahyllylleni kertoi sen, ettei minulla ole tarpeeksi lukemattomia kirjoja noihin toisiin tasoihin. Pitäisiköhän ostaa lisää, jotta voisin tavoitella korkeampiakin vuoria? Taidan sitten olla aika reipas lukemaan omia kirjojani. Moni noista on tullut luettua jo useampaankin kertaan. Kätevää näissä kahdessa kirjahaasteessa on se, että minulla taitaa olla joitain kirjoja, joita lukemalla saan merkintöjä molempiin haasteisiin.

Muun muassa nämä lukemattomat kirjat löytyivät hyllystäni. Tuo yksi noista on sitten kirjaston poistomyynnistä.
Se ei ole kähvelletty! Mistähän näistä aloittaisi...

Elokuvat

Yhtenä haaveena ja tavoitteena on ollut, että katsoisin kaikki AFI-listan elokuvat. Tai ainakin mahdollisimman monia niistä. Katselinkin niitä jo viimevuonna. Vai olisiko hyvä idea katsoa vaikkapa kaikki parhaan Oscarin saaneet elokuvat? Monia niistä varmaan olenkin nähnyt. Mielessäni olen pyöritellyt myös sellaista, että katsoisin IMDB:n top 100 tai top 250 tai jonkun muun määrän. Tässä on tietenkin se vaikeus, että tuolla listalla tapahtuu paljon muutoksia ja sijoitukset vaihtelevat, eikä se ole pysyvä ja kiinteä lista. Hyvänä puolena tässä on se, että näihin elokuvien katseluun en ole laittanut mitään aikarajaa. Kyseessä ei ole vuoden projekti vaan koko loppuelämän.

Hyvin amerikkalaispainotteisia taitavat nuo listaideat olla. Joitain muitakin listoja pitäisi keksiä. Parhaat sata suomalaista onkin listattu täällä. Mistäs listalta vielä katsoisi? Joku lista, jossa elokuvia vain Euroopan ja Yhdysvaltojen ulkopuolelta? Mistähän sellaisen keksisi? Joku idea näissä listoissa kuitenkin pitää olla.

Painonhallinta

Tänä vuonna en tahdo tai osaa tehdä mitään tarkkaa tavoitetta painoasioihin liittyen. Tai sitten mietin sitä myöhemmin ja luon tavoitteita kesken vuotta. Ehkä tämän hetken tärkein tavoite olisi, että paino ei nouse tai jos nouseekin, niin se olisi sitten niiden armottomien lihaksieni ansiota. Tietenkin yksi tavoite voisi olla se, että mahtuisin niihin viimeisimpiinkin vaatteisiin, jotka vielä odottavat ylähyllyllä.

Kuntoiluun liittyvät tavoitteet:

• kuntosalikäyntejä vähintään 52
• en anna kuntosalilla järjestettävien kisailujen häiritä kuntosalitreeniä
• kokeile ainakin jotain uutta tai harvinaista lajia
• yli viikon tauot ovat sallittuja vain sairastellessa
• hanki lihasta
• venyttele
• tahtoisin lisätä tähän sen yhden leuanvedon tekemisen, mutta en tiedä miten sen harjoittelisin ja missä sitä tekisin. Pitääkö ostaa oma tanko?

Ruokavalio

Karkkilakkoryhmään minut onkin jo lisätty facebookissa. Tämä vain tuli niin äkkiä. Pitäisi ensin päästä joulukarkeista eroon. Tällaiset kutsut ja ideat pitäisi saada viikko ennen aloitusaikaa, eikä edellisenä päivänä. Mietinkin sellaista vaihtoehtoa, jos lähtisin tähän vasta loppiaisena mukaan tai sitten kehittelen itselleni jonkun toisentyyppisen lakon tai kokeilun. Joskus kevään korvalla voisi tietenkin pitää jotain tipatonta kauttakin.

Mitä haasteita, tavoitteita ja toiveita te olette asettaneet itsellenne? Olisiko mielessä lisää haasteita, joihin voisit minut yllyttää? Antaa tulla vaan!

Kirjanmerkkini

Tässä aihe, josta olen halunnut kirjoittaa jo pitkään ja aivan sattumalta marraskuussa Raisa aloitti tällaisen haasteen. Sopivasti siis sattui ja nyt saan hyvällä tekosyyllä kirjoittaakin tästä aiheesta. Seuraavaksi siis esittelen kirjanmerkkejäni.

Perinteinen kuitti.

Hyvin usein käytän kirjanmerkkinäni vain jotain mikä sillä hetkellä sattuu olemaan käden ulottuvilla. Tällaisia usein käytettyjä merkkejä ovat kuitit, karkkipaperit ja postikortit. Yleensä jos löydän jonkin kirjani välistä karkkipaperin, niin tiedän, että olen lukenut sitä kirjaa joulun aikaan. Harvoin muuten saan käsiini mistään karkkipapereita.

Ilmeisesti osa ihmisistä ei ole pitänyt näistä edellämainituista vaihtoehdoista, koska muutama vuosi sitten sain lahjaksi ihan oikeita kirjanmerkkejä. Kyllähän ne ovat ihania ja olen miettinytkin, että siinä olisi ihan mielenkiintoinen keräilykohde. Voiko kirjanmerkkejä olla koskaan liikaa? Eivätkä ne ainakaan vie paljon tilaa.

Tämä viiniopas roikkui mukanani koko kesän 2012
milloin minkäkin kirjan välissä, kunnes testamenttasin sen miehekkeelle.

Tämän kirjoja suojelevan enkelin sain äeteeltä.

Tämä litteä nalle on kenties kirjanmerkeistäni suurin suosikkini.
Tämä pehmeä ja laiha kaveri pitää hyvin huolta siitä mihin kohtaan kirjassa jäin.
Kun kirjan sulkee, niin nallesta näkyy suloisesti pää ja jalat.

Esholt

Uusinta kirjanmerkkiäni en ole vielä edes testannut.
Se tarttui mukaan Esholtista eli kylästä,
jossa ennen kuvattiin Emmerdalea.
Merkissä esitellään tärkeitä kuvauspaikkoja. Kirjanmerkki on ostettu pienestä putiikista, jossa nykyään myydään mm. kaikenlaista Emmerdale-krääsää ja muutakin Englantiin liittyvää. Kauppa sijaitsee samalla paikalla kuin tuo kuvauksissa käytetty postitoimisto ja taisi siinä vieläkin olla postitoimintaa.

Pointsit kotiin ja kunnianosoituksia niille, jotka tunnistavat avoinna olevat kirjat.

Kirjanmerkkejään ovat esitelleet ainakin:

Raisa blogissaan Kirjaurakka 2011 ja

Paula blogissaan Luen ja kirjoitan.

Haastan kaikki tätä lukevat esittelemään omat kirjanmerkkinsä. Oli niitä sitten yksi tai sata ja mitä ikinä ne ovatkaan olleet alunperin.

Kooste vuodesta 2012

Kylläpä se vuosi vierähti taas nopeasti. Siitäkin huolimatta on tänä vuonna ehtinyt silti tapahtua paljon kaikenlaista. Koostan tähän tärkeimpiä ja merkittävimpiä tapahtumia ja muutoksia, joita sattui vuonna 2012.

Kuntoilu

Vuosi sitten asetin itselleni aivan liian kunnianhimoiset tavoitteet ja siihen se koko juttu sitten varmaan kaatuikin. Ensivuodelle yritän luoda realistisemmat tavoitteet, jotten puolivälissä vuotta vaivu epätoivoon. Olin kirjannut ylös näin:

• salikäyntejä vähintään 104 kpl
• kiloista pois tuplana se mitä loppuvuodesta tuli takaisin
• keskimäärin kerran kuussa kokeilemaan jotain uutta tai tekemään jotain, mitä ei ole tehnyt moneen kuukauteen



Kilometrejä ei voi suoraan jakaa
määrillä ja saada jotain tuloksia,
koska joka kerta en ole laittanut
kilometrimääriä.

• rutiinien säilyttäminen

Miten sitten kävi?

Rutiinit ovat välillä pysyneet ihan hyvin. Reissatessa vain ei tule tehtyä mitään ja osittain siitä syystä koko kesä meni ihan penkin alle.


Salikäynnit jäivät säälittävään 43 kertaan. Joinain viikkoina kyllä kävin jopa kolmekin kertaa, mutta sitten tuli se kesäloma ja nyt tämä joululoma, ettei ole ehtinyt käydä. Jossain vaiheessa myös yritin liian intohimoisesti osallistua kisaan, jossa kerättiin ryhmäliikuntatuntiosallistumisia, että salitreenit jäivät kokonaan välistä sen takia.


Uusien asioiden kokeilu meni kohtalaisen hyvin. Sain kaikenkaikkiaan Yhdeksän merkintää luettelooni:

1. Step
   Positiivinen yllätys. Ei nyt mitään superkivaa, muttei myöskään niin karmeeta mitä pelkäsin.
2. Brazilian Rhytms
   Ei yhtä hauskaa kuin zumba, mutta kai tuollakin voisi käydä aina silloin ku vaan aikatauluun sopii. Harvemmin varmaan vaan sopii ku on vaan kerran viikossa.
3. YogaPilates
4. Shape
   Eihän siellä nyt mitään niinkään uutta ja outoa ollu. Eräänlaista jumppaa tms. Tuttuja liikkeitä kuitenkin suurin osa. Steppilaudoista ja punnerruksista en vaan tykkää, vaikka ne ois missä.
5. Kahvakuulailua
   Vähän mälsää. Joihinikin liikkeisiin tarttis selkeesti isomman, joihinkin meinas tuokin olla liikaa. Pienimmän otin. Mikä siis neuvoksi? Voi kyllä hyvinkin olla, että en ees käy toiste.
6. Tankotanssi
   Kivaa oli.
7. Afrotanssi
   Tämänkin kai voi lisätä tähän listaan, kun sitä en ole pitkään aikaan päässyt kokeilemaan.
8. BodyBalance
   Mälsempää ku YogaPilates. Toimii parhaiten ehkä yhdistettynä muuhun treeniin kuin aivan yksinään.
9. Dance, Showdance & Burleski
   Maailman kivointa ikinä.

   

   Oikeasti en ihan
   kaikkea muistanut
   merkitä.

Kommentit on kirjoitettu tuoreeltaan. Näin jälkikäteen tahdon lisätä sen, että kun olen käynyt uudestaan Shapessa ja Kahvakuulassa, niin on ollut ihan erilaista ja todella hauskaa. Niin paljon siis riippuu vetäjästäkin. Kolmas Shape-kerta taas oli se kun tuli vain turhautunut ja paha mieli ja melkein itkin siellä tunnilla. Eli niin sitä vaan voivat tunnit olla erilaisia.

Fitocracyssa pääsin levelille 20 ja seuraavaan leveliin olisi enää 5805 pistettä kokonaispisteideni ollessa 45545. Palvelun käytönhän aloitin vasta joskus tänä vuonna. Kuinkahan pitkälle pääsen nyt kun saan kokonaisen vuoden aikaa kerätä pisteitä.
Mitenkäs sitten painoasiat heittelivät? Alla taulukko. Eli elokuuta kohden nousi ja sitten lähti laskuun. Vaikkei tänään olisikaan ollut virallinen punnituspäivä, niin viimeisen päivän kunniaksi kävin aamupunnituksessa. Joulumässäily ja -laiskottelu jännitti ja pelotti. Odotin jotain kunnon turvotusta ja ennätyspainoa. No, olihan siellä jonkinlainen yllätyspaino. Nimittäin koko vuoden alhaisin paino! Vain 1,4 kg enemmän kuin viimevuoden alhaisin paino, joka on vähemmän kuin moneen vuoteen.

Eroa pienimmän ja suurimman välillä 9,4 kg. Eroa vuoden takaiseen -3,8 kg. Jospa tuleva vuosi ei alkaisi elokuuhun asti nousevana vaan laskevana tai pysyvänä painona.

Kirjallisuus

Ennen vanhaan pikkutyttönä olin varsinainen lukutoukka. Voitinpa joskus diplominkin sen kunniaksi ja opinhan lukemaankin jo alle 5-vuotiaana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana oli lukemisharrastukseni kuitenkin hiipunut lähes olemattomiin. Etenkin yliopistoahdistus pisti kapuloita rattaisiin, enkä jaksanut lukea enää niin tenttikirjoja kuin muitakaan teoksia. Lähes kahden vuoden ajan olen aktiivisesti yrittänyt herätellä lukemisintoani. Into onkin herännyt ja kasvanut liiankin suureksi. Koko ajan tekisi mieli lukea kaikenlaista. Aika vain ei meinaa millään riittää. Pikku hiljaa olen onnistunut kuitenkin siinä, että luen yhä enemmän ja enemmän. Tänä vuonna ryhdyin kirjoittamaan ylös lukemani kirjat ja julkaisen luettelon nyt teille. Mukana ei ole lastenkirjoja, joita olen lukenut ja joitain on saattanut ihan vain unohtua, koska keksin kirjoittaa nämä ylös vasta elokuussa ja yritin muistella, mitä ehdin alkuvuodesta lukea.

Eipä tämä mikään hirveän pitkä lista ole, mutta on siinä ainakin keskimäärin enemmän kuin yksi kirja per kuukausi. Tästä on hyvä jatkaa ja lukea ensivuonna vieläkin enemmän. Näistä jopa neljä on sellaisia, jotka olin lukenut aiemminkin.

Pratchett, Terry                Elävää musiikkia
Wall, Mick                        W.A.R. : W. Axl Rose
Mötley Crüe,                    The Dirt - Törkytehdas
Osbourne, Ozzy               Minä Ozzy (äänikirja)
Härkönen, Anna-Leena    Ei kiitos (äänikirja)
Christie, Agatha               Syyttävä sormi (äänikirja)
Christie, Agatha               Mykkä todistaja
Lord, Walter                    Titanicin kohtalonyö
Chaplin Charles               Oma elämäkertani
Sixx, Nikki                       Nikki Sixxin maailma
Beigbeder, Frederic          24,99
Hobb, Robin                    Salamurjaahan oppipoika
Pratchett, Terry               Totuuden torvi
Laakso, Kukka
& Tavi, Varpu                   Maanantaisoturit
Itkonen, Juha                    Anna minun rakastaa enemmän
Furman, Ben                     Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus
Tavi, Varpu
& Lehtonen, Kikka           Laihdu herkutellen ja pysyvästi
Tavi, Varpu                       Maanantaisoturin dieetti
Tavi, Varpu
& Huovinen, Anja             Hormoniharmoniaa ruokavalion ja joogan keinoin
Gaiman, Neil                     Unohdetut jumalat
Sundell, Jan                       Hanki lihasta, polta rasvaa

 

Muu elämä

Vuosi oli suurten muutosten aikaa. Elämäni on tällä hetkellä hyvin erilaista kuin vuosi sitten. Melkein kaikilla osa-alueilla elämässäni on tapahtunut jotain.

• Sain vihdoinkin akademisk svensk -kurssin suoritettua, jonka seurauksena minustakin tuli humanististen tieteiden kandidaatti.
• Muutin ihanasta keskustan asunnostani miehekkeen luo, eikä kaikki olekaan enää ihan käden ulottuvilla.
• Sain potkut töistä. En ollut surkea työntekijä vaan koko pulju lopetettiin täältä ja me kaikki saimme potkut. Pitkään oli outoa totutella vapaisiin viikonloppuihin. Vietin myös ensimmäisen täysin vapaan kesän sitten seitsemään vuoteen. Nykyään nautin viikonlopuista enemmän kuin vuosiin.
•  Rennon kesäloman jälkeen aloitin uuden koulun. Viiden päivän kouluviikko ja läsnäolopakko on vaatinut todella paljon totuttelua.

Muistot ja teot

Jos mietin tämän vuoden uusia kokemuksia, niin parhaat muistot ovat tankotanssista ja Mötley Crüen keikalta.

Jos mietin laajemmin tätä vuotta ja sellaisiakin muistoja, jotka eivät olleet nyt uusia, niin lisään listaan vielä hetket kirjojen, elokuvien, pelien ja Pommin parissa sekä miehekkeen kiusaaminen ja sukuloiminen, unohtamatta matkaani Emmerdaleen ja eri tilaisuuksia, joissa olen tavannut muita faneja.

Tärkein yksittäinen teko on ehdottomasti tämän blogin synty. Miten pärjäisinkään enää ilman tätä. Toivottavasti ensi vuonna tähän aikaan kirjoitan taas koostetta kuluneesta vuodesta, enkä ole jättänyt sillisalaattiani unholaan.

Ensivuodella on kova paikka, jos se aikoo päihittää tämän vuoden.

Huomenna onkin sitten aika julkaista vuoden 2013 tavoitteet, haaveet ja haasteet. Ideoita otetaan vielä vastaan.

Kiltin tytön lahjasaldo

Takaisin taas oman koneen ja netin äärellä. Ehtikin tulla jo ikävä. Lomailu on sujunut hyvin ainakin lepo- ja tankkailurintamalla. Viimeyönä nukuin kellon ympäri. Onneksi en laske kaloreita koskaan. Viimeiseltä kahdelta viikolta olisi nimittäin tullut tulokseksi varmaan samanlaisia lukemia kuin normaalisti kahdelta kuukaudelta.

Taaskin olin ollut koko vuoden oikein kilttinä. Vuosi vuodelta pakettien määrä tuntuu vähenevän. (Paitsi tänä vuonna oli enemmän kuin viime vuonna.) Sisällöt onneksi ovat kuitenkin muuttuneet yhä laadukkaammiksi ja hyödyllisemmiksi. Yhtään ainoaa turhaa krääsää sisältävää pakettia en saanut ja lähes kaikkia juttuja olen jo käyttänyt.

Nytkin on haudutuskattilassa tekeillä riisipuuro. Kattilan tosin sain jo syksyllä, mutta sekin kuulema on joululahja. Olen tainnut olla superkiltti, kun olen saanut näitä lahjoja pitkin vuotta. Tässä kuitenkin asiat, joita sain itse jouluaattona:

• verhot
• sukkia
• karkkia
• cd-levy: Robbie Williams - Take The Crown
• kaksi kirjaa:
  Cogman, Bryan: Valtaistuinpelin kulisseissa, Game Of Thrones
  Brown, Jeffrey: Darth Vader ja poika
• kaulakoru
• pinnejä
• Sana Sol -pullo (eli maailman parasta vitamiinia!)
• Angry Birds -purkkaa 

Jostain kummallisesta ja selittämättömästä syystä tästä kuvasta puuttuvat pinnit, joita sain.
Ne olisivat olleet vaaleanpunaisia, ruudullisia ja pääkallomaisia.

 Plus yhteiseksi: Angry Birds Star Wars -peli.

Varokaa ovenkarmit, täältä tullaan!

Vihdoin ja viimein minäkin sain sen käsiini. Nimittäin kirjan Hanki lihasta, polta rasvaa (kirjoittanut Jan Sundell). Tästä ovat niin monet puhuneet, että päätin itsekin lukaista sen ja katsoa mitä kirja sisältää. Haluttu kirja ainakin on. En nimittäin ole koskaan ollut niin pitkällä varausjonolla kirjaston kirjaan, mitä nyt olin. Odotin, että pahimmassa tapauksessa, jos kaikki palauttavat kirjan myöhässä tai kadottavat sen tms, niin joutuisin odottamaan kirjaa lähes vuoden. Lopulta taisin odottaa kirjaa kuitenkin vain vähän päälle kaksi kuukautta. Jonkinlainen ennätys kai sekin silti.

Muutenkin kirja saapui juuri sopivaan väliin. Viimepäivinä kun olen miettinyt, että kun ei tuo paino taida oikeasti tästä alaspäin enää mennäkään, niin jospa sitten tyydyttäisiin tähän ja laihtumisen sijaan hankkisinkin superisot lihakset. Vuoden päästä tähän aikaan en sitten mahdu kulkemaan ovistakaan kuin sivuttain!

Lihaksikkuus ehkä sopisikin paremmin perimmäisiin tavoitteisiini. Siis oikeastihan kuntoilen vain sitä varten, että jos joskus tulee jonkinlainen zombien hyökkäys, niin voin pistää niitä turpiin mahdollisimman kovaa tai sitten juosta karkuun mahdollisimman lujaa. Tämän hetken liikuntatottumukseni taitavat kyllä enemmän valmistaa siihen, että voin hämmentää mahdollisia hyökkääjiä sheikkaamalla peppuani, kiivetä tankoa pitkin karkuun tai rentoutua niin, että vaikutan jo kuolleelta, eivätkä zombiet kiinnostu enää hyökkäämään kimppuuni. Toivottavasti mitään katastrofeja ei siis tapahdu ihan lähitulevaisuudessa.

Olisin vielä lisännyt tänne kuvan olemattomasta hauiksestani, mutta en kehtaa tässä ruveta edes selailemaan noita otoksiani, kun on takapiruja. Kenties kaivan nämä vanhat kuvat esille sitten vuoden päästä ja laitan siihen viereen sen hetken pullistelukuvia, joissa pussailen lihaksiani.