Köh köh KÖH!

Loputtomalta tuntuvan sairastelun lomasta lähetän kaikille terveisiä. Liikuntahinku olisi jo kova, mutta näin pitkään sairastelleena ei varmaan kannata tehdä mitään ainakaan viikkoon vaikka olisi kuinka terve?
Tänään jouduin jo vesisateessa pyöräilemään kouluun ja takaisin, vaikka kova yskä vielä vaivaakin.

Vaihtelun vuoksi tällä kertaa linkitän vähän erilaisia inspiraatiokuvia.
Olkaa hyvä! Tässä tulee drunkspiration!

Toivottavasti vaan mieheke ei käy noita katsomassa ja ota vaikutteita.

Joko saa sanoa, että syksy?

Rutiinit alkavat pikkuhiljaa löytyä, kun koulu on alkanut. Vaikka koulupäivät ovatkin melko lyhyitä, niin silti tuntuu, etteivät tunnit vuorokaudessa riitä mihinkään. Mitenkähän tässä on näin käynyt? Viime aikoina puolet vuorokaudesta onkin kyllä mennyt nukkumiseen. Ehkei se kahvinjuonnin lopettaminen ollutkaan niin hyvä idea?

Eilinen oli mukavan monipuolinen päivä. Kävin ensin Kuntoportilla vähän pomppimassa ja vahvistamassa selkääni. Sen jälkeen kävimme syömässä American Dinerissa. Hirveätä epäterveellistä moskaahan siellä tarjotaan, mutta tahdoin viedä miehekkeen poikansa kanssa tutustumaan tuohon paikkaan. Jyväskylässähän tuo ei ole vielä kauaa ollut. Ravintoarvoista huolimatta ruoka oli hyvää ja täyttävää. Vaikka olimme tuolla lounasaikaan, niin en syönyt seuraavan kerran kuin vasta iltapala-aikaan. Parastahan tuossa ravintolassa on se kuinka lasten ateriat tarjoillaan. Eli pahvisissa avoautoissa. Siitä saa mukavan muiston vielä kotiinkin. Tällä kertaa autot olivat tyylikkään violetteja.

Ruokailun jälkeen harrastin erästä lempijuttuani. Eli menin nukkumaan.

Illalla sitten hauskuutimme itseämme vielä stand upin merkeissä. Esiintyjinä olivat:

IIKKA KIVI – Illan MC, velho ja avain samassa paketissa. I. Kiven kynästä irtoaa pienimuotoisia klassikoita ja monenlaista pärinää. Iikka tulee Pohjois-Pohjanmaalta, jossa myös Oulu sijaitsee. 

JAAKKO SUOMALA – Jyväskylän sopimattomin yläasteilla sijaistava viininpunabaretti. Jaakon hissin kyydissä pysyvät lähes kaikki muumit. 

JOHANNA MACDONALD – Keväällä Naama Näkkärillä –kisan voittanut lunastaa Seisomapaikka-palkintonsa in English! 

TOMI HAUSTOLA – Ensimmäistä kertaa yksin muuttavien, uusien opiskelijanaisten äitien yleisin huolenaihe on poikaystäväkokelaiden hunsvottius. Tomi Haustola saa äidit jälleen hengittämään.

ALI JAHANGIRI – Naurettavin iranilaislähtöinen kauppatieteiden maisteri, jolla on oma radio-ohjelma.

Osa naamoista oli minulle ihan uusia, osan olin nähnyt aiemminkin. Tomi Haustola olikin tuttu naama jo eräältä alkukesän Tampereen reissulta, jossa hän esiintyi yksin koko illan. Silloin yleisössä oli mukana joku todella rasittava "mummo", joka häiritsi aivan liikaa esitystä ja pilasi iltaa. Eli oli vain ihan hyvä, että Tomi kertoi tällä kertaa täsmälleen samat jutut. Tällä kertaa ne kuuli sitten loppuun astikin. Muutenkin hän ehti kertomaan tällä kertaa enemmän juttuja ja ottamaan yleisöäkin mukaan, vaikka aikaa hänellä oli eilen varmasti paljon vähemmän kuin alkukesästä, kun muita esiintyjiä ei ollut lainkaan.

Kokonaisuudessaan Seisomapaikkaklubilla oli hauskempaa kuin etukäteen pelkäsin. Tätä edellisenä kertana kun olin ollut paikalla selvinpäin, niin ilta oli ollut harvinaisen tylsä ja epähauska, välillä jopa vähän ärsyttävä. Päättelin sitten, että iso osa illan hauskuudesta tulee oikeasti siitä kuinka monta olutta on ehtinyt juoda. Tällä kertaa oli kuitenkin hauskaa ilmanki oluita, joten ehkä sillä yhdellä kerralla oli vain harvinaisen huonot esiintyjät. Nimiltä en muista enää muita kuin Ismo Leikolan, joka onkin ollut mielestäni aina yliarvostettu.

Suosittelen näitä Seisomapaikkaklubin iltoja kaikille, jotka eivät vielä ole kokeilleet niitä!

Kesän kymmenen miinusta ja plussaa.

Sain Juoksevan Basiliskin Päiviltä haasteen kirjoittaa kesästä: "Haastetun tulee listata kesän 10 plussaa ja 10 miinusta. Avaa vastauksia myös omin ajatuksin ja kuvin. Jaa haaste eteenpäin kolmelle blogille ja ilmoita haastamisesta ko. bloggaajalle". Muutama päivä tässä tekstin hautomisessa on mennyt, koska hirveän vaikea keksiä kymmentä kohtaa molempiin. Etenkin noihin miinuksiin. Enkä valitettavasti ainakaan heti voi havainnollistaa näitä kuvinkaan, koska en tiedä missä kamerani on. Kuvia siellä kamerassa olisi kyllä ja vaikka kuinka paljon. (Ehkä lisäilen ne tänne jälkikäteen tai esittelen kesäkuviani jossain toisessa kirjoituksessa.)

Tässä siis miinusten ja plussien kautta kooste minun kesästäni.

 

Plussat

Doctor Who

Pitkällisen houkuttelun jälkeen siskoni ryhtyi vihdoinkin katsomaan Doctor Whota ja hurahti siihen lopullisesti. Ehkä jopa vähän liikaakin?

Sukujuhlat

Heinäkuun alussa vietimme tätini syntymäpäiviä ja oli oikein hauskaa nähdä monia sukulaisia pitkästä aikaa. Suurinta osaa heistä en ollut nähnyt vuosiin. Laulu raikasi, juttuja kerrottiin ja hauskaa pidettiin. Osa aikuisista oli aloittanut juhlinnan jo edellisenä päivänä, joten he eivät jaksaneet valvoa kuin noin kolmeen. Me nuoret jatkoimme keskenämme hiukan pitempään. Kaikille riitti paikkoja hyvin, kun pihalle oli järjestetty oma leirintäalue, jossa jokainen porukka nukkui omassa teltassaan.

Telttailu

Ensimmäistä kertaa 15 tai 20 vuoteen nukuin pitkästä aikaa teltassa. Ainakin kolmessa eri paikassa ja yhteensä kahdessa eri teltassa tuli nukuttua. Mukavaa vaihtelua sisällä nukkumiseen. Pitäisi useamminkin nukkua teltassa ihan vaan huvikseenkin, jollei mitään parempaa syytä ole.

Reissut

Tänäkin kesänä tuli reissattua paljon kaikkialla. Oli se sitten omissa sukulaisissa tai miehekkeen sukulaisissa, Ähtärin eläinpuistossa tai Turkissa, niin hauskaa oli. Aika vähän tuli oltua kotona koko kesänä.

Tankotanssitreenit

Tankotanssitreeneissä oli hauska käydä ja tuntui, että pitkän tauon jälkeen edistyikin ihan eri tavalla. Tai ylipäätään jonkinlaista kehitystä oli havaittavissa. Hyvinä päivinä, kun kaikki sujuu hyvin ja tuulee oikeasta suunnasta ja tähdet ovat kohdillaan, osaan jo invertoidakin eli seistä tangolla pää alaspäin. Siitä en rupea puhumaan näyttääkö se hyvältä vai kömpelöltä. Pääasia, että se vihdoinkin on onnistunut!

Aurinko

Tänä kesänä on lämpöä ja aurinkoa riittänyt mukavasti. Saisi aina olla vähintään näin hyviä kesiä, ellei jopa vähän parempia. Olisihan tämä toki voinut kestää vähän pitemmälle. Tai ehkä saamme syyskuussa vielä jotain yllättäviä aurinkopäiviä? Kesä alkoi jo toukokuun alussa tai puolessavälissä ja kesti elokuulle. Kuulemma jossain vaiheessa oli yksi kylmä viikko, mutta me olimme juuri silloin Turkissa nauttimassa lähes 40 asteen helteistä.

Painolukemat

Kesän aikana ehdin käväistä alhaisemmassa painossa pitkään aikaan. Vähän aikaa vaaka näytti 68,1 kg. Eli vain 100g "ylipainoa". Ylipäätään se, että painoin alle 70 kg oli ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2005. Heti sen perään vain sattui tulemaan näitä kesäkiloja, joiden kyllä odotan tippuvan ihan vain sillä, että tulin taas kotiin rutiinien pariin.

Lukeminen

Kesällä oli paljon aikaa lukea. Tein sitä mm. automatkoilla, lentokoneessa, rannalla, riippumatossa, takapihalla. Kesän kunniaksi luin muutamia lyhyitä lasten/nuortenkirjojakin. Ne olivat mukavan kevyttä lukemista. Etenkin silloin kun olin lastenvahtihommissa, enkä olisi jaksanut rasittaa aivojani yhtään millään haasteellisemmalla. Luin mm. Lotta-kirjoja ja Enid Blytonin Salaisuus-sarjaa. Loppukesästä kotosalla lukaisin myös kirjan Pieni talo preerialla. Joskus pikkutyttönä olen lukenut sarjan ensimmäisen osan Pieni talo metsässä, mutten jostain syystä koskaan lukenut niitä jatko-osia.

Marjat ja mehut

Koska tänä kesänä en ollut oikeissa töissä, niin olin heti lähtövalmiina, kun äiti soitteli, että marjat olisivat kypsiä. Vajaan viikon verran siis keräsin marjoja, joita pakastimme sellaisinaan ja marjoja mehuihin. Lopulta marjoja ja mehuja tuli enemmän kuin omaan pakastimeeni olisi mahtunutkaan. Kyllä tänä talvena kelpaa.

Menestystarinakisa 

Yksi koko kesän parhaista jutuista oli tietenkin se kun voitin Kuntoportin menestystarinakisan ja voitin vuoden ilmaiset treenit. Nyt minulla on ensivuonna varaa syödä muutakin kuin vanhoja kengänpohjia ja pikkukiviä. Vieläkin saa hymyn huulilleni. Kiitos vielä kaikille äänestäneille!

Miinukset

Tässä kirjoituksessa kesti ihan älyttömän kauan siksi, kun en meinannut keksiä mitään miinuksia. Tämä kesähän oli aivan mahtava ja täydellinen. Ei kai tässä mitään huonoja juttuja ole ehtinyt tapahtumaan. Yritetään nyt kuitenkin jotain keksiä.

Blogit

Lomaillessa ja kesästä nauttiessa en ehtinyt lukea muiden blogeja niin paljon kuin olisin halunnut. Kirjoittamaankaan en kovin paljoa ehtinyt. Alkukesälle olin ajastanut kirjoituksia, niin niitä tuli jonkin aikaa säännöllisesti, mutta sen jälkeen en paljoa ehtinyt koneella käväistäkään. Nyt olenkin ihan pihalla siitä mitä kaikille kuuluu ja mitä on tapahtunut. Ei tässä oikein ehdi kaikkien vanhoja kesäkirjoituksia näin jälkikäteenkään lueskella.

Salitreenit ja kuntoilu

Pitkään tuntui siltä, etten ole liikkunut kesällä lainkaan ja siitä piti ruveta nyt valittamaan. Tajusin kuitenkin, että eihän tässä nyt ihan sohvaperunana ole tullut koko kesää vietettyä. Nykyään vain liitän Kuntoportin niin vahvasti liikuntaan, että unohdan laskea kaiken muun mukaan. Kyllähän minä olen mm. käynyt tankotanssitunneilla, uinut, harrastanut kaikenlaista hyötyliikuntaa, kuten: kävely, pyöräily ja lasten kanssa riehuminen.

Koikkuliinin poissaolo

Koira ei käynyt luonani koko loman aikan. Tämä oli varmasti isoin miinus ja ehkä tällä voisi korvata muutaman, jos en keksi näitä tarpeeksi.

Kengät

Monet kengät ovat menneet rikki. Olenkohan koko elämäni aikana aiemmin heittänyt niin monia kenkiä roskiin, kun nyt olen heittänyt vuoden sisään. Isoin osa tästä roskiinheittelystä on tapahtunut nyt kesän aikana. Monet hyvät ja nätit kesäkengät meni ihan säpäleiksi syystä tai toisesta ja kahdet lenkkaritkin olen joutunut hyvästelemään. Olisikohan nyt jotain hyviä alennuksia, joista löytäisin hyviä ja kapeita kesäkenkiä vai joko on siirrytty syyskenkiin?

Lotto

Vieläkään ei tärpännyt. Jokohan se pääpotti sitten talven mittaan tulisi.

Koulu

Kesä oli/on vielä ihan kesken ja piti mennä kouluun. Mitä peliä se tämmöinen oikein on? Kysynpähän vaan! Koulujen pitäisi alkaa vasta syksyllä, eikä kesällä.

Lyhyys

No, oishan se ihan kiva, jos vuodenajat menisivät näin: kesää 8 kk, syksyä 2 kk ja talvea 2 kk. Vaikka säiden puolesta kesä onki vaikuttanut pitkältä, niin tuskinpa näitä kelejä sinne joulukuuhun asti kestää.

Mansikoiden puute

En ehtinyt ostaa tai kerätä paksteeseen lainkaan mansikoita. Eipä sinne kyllä mitään enää mahtuisikaan, jos jostain yhtäkkiä niitä saisi.

Kynnet

Kerrankin kun olisi ollut luvallista käyttää kynsilakkaa ja pitää kynnet nättinä, niin muistin lakata niitä aika harvoin. Nyt taas kaikki kynsilakat odottavat kaapissa turhana koko talven ajan ja kuivettuvat sinne.

Ötökät

Niitäkin on vissiin ollu välillä ja vaikka missä.



Olen kesällä lukenut niin vähän blogeja, etten tiedä jos vahingossa haastankin jonkun sellaisen tähän, joka on tämän jo tehnyt. Siitä huolimatta haastan seuraavat ihmiset ja blogit:

Luen ja kirjoitan - blogin Paula.

Shamrock garagen Juusto(, koska todellakin haluan nähdä mitä tästä listasta saa aikaan piirtämällä. Melkoinen urakka varmasti edessä, jos jaksaa lähteä mukaan.)

Kolmantena haastan Dieetti Diili -blogin Katarinan.

Lykkyä tykö urakkaan! Innolla odotan kuulevani teiltä etenkin niitä plussia!

Lomaltapaluupostaus

Niin se vaan aika rientää ja lomat loppuu. Mihin ihmeeseen se aika oikein menee? Toivottavasti kesää kuitenkin riittää vielä pitkään, vaikka koulunpenkki kutsuukin jo.

Muistan kun kesäloman alkaessa mietin, että teen koulu/työvaatteilleni oikein superhyvän tehopesun ja hyvissä ajoin heti alkukesästä. Niistä kun ei ole aiemmin saanut irti niitä kaikkia tahroja ja jälkiä. Miten sitten kävi? No, siellähän ne lojuivat pyykkikorissa muutaman viikon ja vihoviimeisenä lomapäivänä pistin ne ämpäriin veden ja pesuaineiden kanssa. Jospa tuo liotus auttaisi edes hiukan tuossa likaisuusongelmassa.

Loma on ollut mukava ja on tullut käytyä vaikka missä aina sukujuhlista, Ähtäriin ja Turkkiinkin. En tiedä mikä muistihäiriö minulla on tai sitten kaikilla muilla on, mutta en muista, että ainakaan kymmeneen vuoteen (tai ikinä?) olisi ollut näin lämmintä kesää. Parilta viimevuodeltakin muistan sen, että koko ajan oli kylmää, mutta sitten loppukesästä oli noin viikon verran kunnon hellettä. Tänä kesänä lämmöt alkoivat jo silloin toukokuussa ja jo silloin ihmettelin, miten ne olivat kestäneet yhtäjaksoisesti niin pitkään. Tämän kesän aikana on tainnu olla yksi kylmempi viikko ja juuri sen viikon onnistuimme miehekkeen kanssa olemaan Turkissa. Hyvin tähdätty loma. Kai tuolla nytkin aurinko lämpimästä paistaisi, mutta jostain syystä istun vain tässä koneella.

Harmittavin seikka tässä kesälomassa onkin ollut ehkä se, että ei ole ehtinyt lueskella kovinkaan paljon niitä blogeja, joita seurasin talvella säännöllisesti. Pitäisi laittaa kaikille kesälomapakko kirjoitteluun.

Hitsi vieköön, pitääköhän tästä lähteä vielä nauttimaan tuosta viimeisestä loma-auringosta.

*Oisin laittanu tähän jonkun kivan kesäkuvan, mutta en löydä mun kameraa mistään.*

KIITOS!

Kiitos kovasti kaikille äänestäneille! Voittohan sieltä tuli. Nyt on juhlinnan aika!

Kilpailijoita tässä Kuntoportin menestystarinakisassa oli kaikenkaikkiaan 20. Yhteensä ääniä annettiin yli 700 ja näistä äänistä minä sain hurjat 25,51% .  Ihan mukavasti siis.

Jossain höperyyksissäni menin lupaamaan, että julkaisen sensuroimattoman painotaulukkoni, jos voitan. Kai se on sitten tehtävä. Kaikkea sitä lupaakin. Tässä siis taulukot tältä vuodelta ja koko siltä ajalta kun olen näitä painoja merkinnyt ylös.

Tässä yllä ensin tuo pitemmän ajan taulukko. Siellä on kovasti sahattu pikkuhiljaa ylöspäin ja alaspäin. Liikaa en kuitenkaan tuijottaisi näitä painonumeroita nyt, kun tuli kehonkoostumusmittauksista niin outoja tuloksia.

Noinkin hurjasta painonpudotuksesta huolimatta nämä lappuset väittävät, että lihasmassaa minulla olisi yli 20 kg enemmän.

Löysin eräänä päivänä joitain vieläkin vanhempia kehonkoostumusmittauslappusia. Niitä vertaamalla huomasin myös, että silloin kun olen ollut oikein korkeissa painolukemissa, niin muut tulokset (lihasprosentti, rasvaprosentti jne.) ovat olleet parempia verrattuna siihen, että pari vuotta aiemmin oli ollut hiukkasen kevyempi.

Tässä sitten vielä tätä taulukkoa kuluvalta vuodelta. Suunta on ollut mukavasti alaspäin kunnes tuli kesäloma. Reissatessa ja lomaillessa on tullut jokunen kilo lisää, mutta uskon, että nyt kun tässä vietän ensimmäistä viikkoa kotona, niin elämä on vähän normaalimpaa ja varmasti jo seuraava punnitus antaa pienempiä lukemia. Tänään onkin viimeinen lomapäivä ja huomenna vielä enemmän rutiinien pariin opiskelujen merkeissä.

Äänestys!

Vielä on hetkinen aikaa äänestää meikäläistä (eli Erjaa) menestystarinakisassa.
Tarkemmin sanottuna kolme tai neljä päivää riippuen siitä milloin tarkalleen tuon sulkevat. Äänestyslinkistä on tehty nyt hiukkasen selkeämpi ja se pitäisi löytyä nyt helposti.

Nyt vielä kaikki sankoin joukoin antamaan ääniä, niin meitsille tulee hyvä mieli ja vuoden ilmaiset treenit.
Mahdollisen voiton tullessahan lupasin paljastaa sensuroimattoman painotaulukkoni. Näin kesän jälkeen tuollainen vähän jänskättääkin. Viikon loma Turkissa turvotti minua lukemiin, joita en ole nähnyt maalis-huhtikuun jälkeen.

Lisää reissukuulumisia ja muuta sitten kun ehdin kunnolla palata lomilta. Nyt tässä on vielä kaikenlaista.

Hyvää loppukesää ja kaikkea muuta mukavaa kaikille! :)

Kuva: Marika Nurmela

Paluu tangolle.

Yläkaupungin yöstä. Ei oikeasti tunnilta.

Yli puolen vuoden tauon jälkeen olen nyt palannut tankotanssiharjoitusten pariin. Tauko on tainnut tehdä ihan hyvääkin sillä monet asiat ovat sujuneet nyt paljon paremmin. Huonoja puoliakin pitkässä tauossa on ollut. Herkkä nahkani oli ehtinyt tottua hellään käsittelyyn ja hempeisiin otteisiin ja nyt pidot tangolla tuntuvat taas aivan karmaisevilta. Ensimmäisen tunnin jälkeen iho oli hellänä vielä seuraavana päivänäkin.

Tauon jälkeen aloitin tasosta: alkeet 1, mutta ehdin jo käydä alkeet 2 -tunnillakin. Sen tason tunneilla harjoitellaan aina sitä interventiota, inverttiä? tangolla seisomista pää alaspäin. Koskaan aiemmin en ole siinä onnistunut

Tälläkään kertaa en onnistunut tekemään sitä normaalisti (tai loppujen lopuksi en normaalia tapaa edes kokeillut), mutta jonkinlaista edistystä tapahtui. Ainakin osittain siihen vaikutti uusi opettaja ja erilainen tapa opettaa. Ensimmäistä kertaa kokeilin nimittäin niin, että alkuasento oli lattialla polvillaan. Siitä sitten nostin jalkani ylös ja roikuin tangolla pääalaspäin. Kuuma kelin hiostama tanko vain oli kovin liukas ja hyvin nopeasti liuin maahan ja pää koskikin jo lattiaan. (Jos eksyit blogiini etsimällä tietoa siitä millaisia opettajia Ready Set Polella on, niin täytyy tähän lisätä, että ainakin kaikkia minua opettaneet ovat olleet hyviä. Keskenään erilaisia, mutta hyviä. Parasta ehkä onkin se, että ovat hiukan erilaisia. Jos kävisi aina saman ohjaajan tunnilla, niin kenties oppiminenkin jäisi hyvin yksipuoliseksi.)

Periaatteessa nyt sen asennon ja siihen menon pitäisi olla tuttu ja jatkossa pitäisi onnistua tuon tekeminen oikeallakin tavalla. Molempien jalkojen pohkeisiin kyllä otti se jalan heittäminen tangolle. Kuuluikohan se asiaan? Hetken säikähdin jo reväyttäneeni ne, mutta ei tässä ainakaan jälkikäteen ole pohkeiden kanssa ollut mitään ongelmia. Jos taas jostain kumman syystä se oikea tapa ei ala onnistua, niin sitten vain lisää lihasta ja sitäkin enemmän uskallusta! Ehkä se onkin koko ajan ollut se uskallus, joka on jarrutellut? Eihän siinä ole mitään järkevää tai luonnollista roikkua pää alaspäin pelkkien jalkojensa ja pienen tangon varassa!

Tankotanssituntien jälkeen olen ollut kauniilla mustelmilla ja yllättävän, mutta ihanan kaikkialta lihakset ovat olleet kipeät. Ihanan siksi, että ainakin nyt olen huomannut, että nuo tunnit kehittävät kaikkia mahdollisia lihaksia, eikä tässä kuitenkaan nuo kivut liikkumista ole haitanneet. Toisin kuin kyynärpää, jonka löin täysiä yöpöytään. Sitä varoessani en ole uskaltanut lähteä salillekaan vielä.

Kunhan kävin huojumassa ja joku räpsi kuvia.
Olisi muuten kivaa sekin, jos saisi joskus kuvia
niiltä oikeilta tunneilta. Näkisi paremmin, että
miten päin mäntyä tai täydellisesti itsellä menee.

Iso kartano ja oma tanko on pyörinyt paljon mielessä. Nyt kun on pari kertaa ollut mahdollisuuksia käyttää tankoa ihan vapaasti ja pitkän tauon jälkeen tullut taas tunneille, niin olen huomannut että kyllähän sitä osaisi vaikka mitä ja joitain juttuja oppii todella nopeastikin kun näytetään. Ne vai katoavat mielestä lähes yhtä nopeasti. Sitten kun ei vähään aikaan ole ollut tunnilla ja saisi mahdollisuuden käyttää jotain tankoa vapaasti, niin pää lyö ihan tyhjää. (Onneksi ei kuitenkaan seinää tai lattiaa.) Ainahan jotain omaa voi improvisoida, mutta ideat loppuvat nopeasti, eikä niitä oikeita ja hienoja juttuja yhtäkkiä muistakaan. Etenkin kun joka tunnilla on kuitenkin eri juttuja, eikä niin että hiottaisiin aina vain sitä yhtä ja samaa. Tuntien lisäksi kun saisi vaikka kerran viikossa treenata itsekseen, niin ehkä ne jäisivätkin paremmin mieleen.

Kyllähän Ready Set Polella on niitäkin tunteja, että saa mennä vapaasti treenaamaan, mutta silloin kannattaisi olla jäsen. Tuntuisi tuhlaamiselta, että tältä kymmenen kerran kortiltani tuhlaisin yhden kerran sellaiseen.

Vaadin Jyväskylään enemmän leikkikenttiä, joissa on tangon tapaisia juttuja! Vinkatkaa, jos tiedätte jossain olevan!