Levon jälkeistä treeniä ja muuta elämätä.

Pahoittelut niille, jotka käyvät joka päivä katsomassa josko olisin kirjoittanut jotain uutta. En halua väkisin käydä keksimässä tänne tekstiä, jos ei ole mitään asiaa ja kirjoittelen mieluumin vain silloin kun on asiaa. Nyt en ole kamalasti kirjoitellut tänne, kun aluksi ei ollut mitään asiaa ja sitten sen jälkeen on kyllä ollut asiaa, muttei ole ollut aikaa kirjoitella tänne. Harmillista on sekin, että jos en jonkun tapahtuman X jälkeen tule välittömästi kirjoittamaan siitä, niin todennäköisesti teksti jää kokonaan kirjoittamatta tai sitten teen vain laiskan kuvapäivityksen, enkä jaksa keskittyä itse siihen kirjoittamiseen kunnolla.

Nyt ajattelin tiivistää tähän kirjoitukseen koko viikon tapahtumia, joten teksti sisältää laidasta laitaan melko erilaisia asioita, mutta sehän vain sopii koko blogin nimeen. Nyt pistetään kaikki mahdollinen sekaisin. Teksti sisältänee ainakin asiaa levosta, liikunnasta, lihaksista (<3), ravinnosta, proteiinijauheista, treenivaatteista, Halloween-bileistä ja murhamysteeristä ja peli-illasta. Jos nämä asiat eivät kiinnosta sinua, niin klikkaa oikealla puolella olevasta kyselystä aiheet, jotka sinua kiinnostavat ja tule ensiviikolla katsomaan, josko tänne olisi ilmaantunut jotain jännittävämpää.

Onnistuin nyt olemaan yli viikon pitäen lepopäiviä. Ainoa liikuntani on ollut vain hyötyliikuntaa. Eli lähinnä pyöräilyä ja kävelyä koulun ja kodin väliä. Mukavan vaihtelevaahan se tämäkin on ollut, mutta kyllä on salillekin ollut kova ikävä. On myös tullut todettua, että taitaa se pitää paikkaansa, että lihas kasvaa levossa. Keskiviikkoillan vietin esitellen käsivarsiani ja pussaillen hauistani. Osittain äkilliseen lihaksenkasvuuni on saattanut vaikuttaa ravintokin. Pitkään aikaan kun ei tuntunut tapahtuvan minkäänlaista kehitystä. (Eipä nuo vieläkään isot ole, mutta juuri ja juuri sen kokoiset, että niitä voi jo salaa ihailla ja tunnustella.) Pitkään kun olin huolissani tarpeellisesta proteiininsaannista, kun kerran "kasvissyöjä" olen ja koulussakin opettaja jo pelotteli, että ei ole olemassa mitään kasvista, josta saisi samalla kaikkia aminohappoja ja lihaksenkasvuun tarvitaan niitä kaikkia. Onneksi kuitenkin minun tapauksessani tuo kasvissyöjän määritelmä on kuitenkin melko laaja ja syön mm. kananmunaa ja kalaa. Niistä saa kaikkia noita aminohappoja. Huh huh. Nyt olen yrittänyt katsoa aiempaakin tarkemmin syömisiäni ja proteiininsaantia. En kuitenkaan ole mitään alkanut laskeskelemaan tai punnitsemaan vaan ihan kokeillen ja testaillen vain yrittänyt löytää jonkinlaista tasapainoa syömisieni kanssa. Pitkällisen mietinnän ja hyvän tarjouksen sattuessa kohdalleni sorruin myös ostamaan proteiinijauhetta. (Mikä ihme minua nykyään vaivaa, kun suurimmat rahareiät ovat kaikki asioita, jotka jollain tavalla liittyvät liikkumiseen?) Aiemmin näin nuo ihan turhina myrkkyinä, mutta nykyään tulee aivan liian usein treenattua niin, etten pääse syömään välittömästi treenien jälkeen, joten olihan nuo otettava kokeiluun. Jos jossain vaiheessa huomaan ne ihan turhiksi tai jopa haitallisiksi, niin ainahan voin syöttää ne miehekkeelle, joka on proteiinijauheita harrastanut jo pitempäänkin. Samallla kun olen etsinyt näistäkin asioista tietoa, niin olen päässyt valistamaan ja neuvomaan myös miehekettä siinä, että ihan turhaan niitä proteiinijuomia täällä kotona enää ottaa vaan tehokkaampaa ja hyödyllisempää se on ottaa mukaan sinne salille ja nauttia jo siellä.

Tänään sitten vihdoinkin lopetin lepäilyni ja kävin spinningissä ja salilla. Tauko oli tehnyt hyvää. Salitreeni tuntui hyvältä ja tein yhtä raskailla painoilla kuin viimeksi, mutta useammilla toistoilla. Olen kyllä huomannut senkin, että spinningin jälkeen salillakin sujuu aina paremmin. Se on siis oiva lämmittely, vaikka minua joskus kehotettiinkin, että ensin pitäisi tehdä salitreenit ja sitten vasta ryhmäliikunnat, koska toisinpäin ei muka jaksa keskittyä siihen, että tekee liikkeet oikein. Tuli samalla testattua uusin treenipaitani. Oli muuten täydellinen spinningiin. Niin hyvin ilmastoitu, että jossain vaiheessa jouduin kokeilemaan, että onko paita noussut vahingossa niskaan, kun tuntui, ettei olisi ollut sitä päällä enää lainkaan.

Jos näitä paitoja oli muitakin väriä kuin musta ja pinkki,
niin on pakko käydä ostamassa näitä lisää.

Lyhyesti vielä yhdestä liikkumiseen liittyvästä asiasta, pyöräilystä. Onneksi pyöräilykelit tulivat vielä uudelleen. Melkein viikon olin jo kulkenut jalkaisin, mutta perjantaina pääsi taas pyöräilemään. Tämän vuoksi sain kuin sainkin tämän vuoden pyöräilytavoitteeni suoritettua. Eli olen nyt pyöräillyt enemmän kun 666 km. Viime vuonna pyöräilin 888km, mutta silloin sainkin käydä töissä kesälläkin.

No, mitäs muuta elämää minulla on ollut? Siihenhän se on suurin osa ajasta tainnut mennä, että suunnittelimma Halloween-bileiden yllätysohjelmanumeroa ja yksi ilta meni siellä bileissä. Taidan kuitenkin olla ilkeä ja pitää teitä jännityksessä ja kirjoittaa siitä ohjelmanumerosta ihan oman kirjoituksen, enkä paljastakaan nyt yhtään enempää. häh häh hää.

Yksi ilta sitten menikin lähestulkoon vain pelatessa. Pelinä oli Paranoia. Jännittävä scifipöytäroolipeli, josta en paljoa uskalla kertoa enempää, koska samaa peliä on pelaamassa eräs toinenkin porukka ja osa tästä toisesta porukasta saattaa eksyä lukemaan blogiani. En viitsi pilata heidän peliään kertomalla liikaa meidän seikkailustamme.

Hei! Olen Cari ja vastuualueeni on vehkeet
ja räpläily!

Eräänä päivänä teimme koulussa wienereitä.
Kolmas taikina onnistui.

 Harvinaisen vilkkaan sosiaalisen elämän ja lepäilyn lisäksi loppuaika onkin sitten mennyt koulun parissa.

(Lopultaan tämäkin teksti taisi mennä vain kuvien lätkimiseksi. Liian paljon kerrottavaa, liian vähän aikaa.)